Litiumbis(trimetyylisilyyli)amidi

Litiumbis(trimetyylisilyyli)amidi
Tunnisteet
IUPAC-nimi	Litiumbis(trimetyylisilyyli)atsanidi
CAS-numero	4039-32-1
PubChem CID	2733832
SMILES	[Li+].C[Si](C)(C)[N-][Si](C)(C)C
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C6H18Si2NLi
Moolimassa	167,335 g/mol
Sulamispiste	70–72 °C
Tiheys	0,8 g/cm3
Liukoisuus veteen	Reagoi veden kanssa
	Infobox OK

Litiumbis(trimetyylisilyyli)amidi eli litiumheksametyylidisilatsidi eli LiHMDS (C₆H₁₈Si₂NLi) on bis(trimetyylisilyyli)amiinin litiumsuola. Yhdiste on voimakkaasti emäksinen ja sitä käytetään emäksenä orgaanisen kemian synteeseissä.

Ominaisuudet muokkaa

Huoneenlämpötilassa litiumbis(trimetyylisilyyli)amidi on värittömiä kiteitä muodostava kiinteä aine. Yhdiste reagoi helposti veden ja ilman kanssa, mutta ei ole niille yhtä herkkä kuin litiumdi-isopropyyliamidi (LDA). Aine liukenee hiilivetyihin, kuten heksaaniin ja bentseeniin, ja eetterihin, kuten dietyylieetteriin ja tetrahydrofuraaniin. Litiumbis(trimetyylisilyyli)amidi on hyvin emäksinen ja sen pK_a-arvo tetrahydrofuraaniliuoksessa on 29.5.^[2]^[3]

Kiinteässä olomuodossa litiumbis(trimetyylisilyyli)amidi muodostaa rengasrakenteisia trimeerejä. Liuoksissa sille on tyypillistä muodostaa solvaatteja ja dimeerejä tai monomeereja, jotka ovat koordinoituneet liuotinmolekyyleihin, kuten tetrahydrofuraaniin.^[2]^[4]

Valmistus ja käyttö muokkaa

Litiumbis(trimetyylisilyyli)amidia valmistetaan n-butyylilitiumin ja bis(trimetyylisilyyli)amiinin välisellä reaktiolla heksaaniliuoksessa. Yhdistettä on kaupallisesti saatavilla sekä kiinteänä että heksaani- tai tetrahydrofuraaniliuoksena.^[2]^[3]

Litiumbis(trimetyylisilyyli)amidi on voimakkaasti emäksinen ja kykenee poistamaan protonin jopa terminaalisilta alkyyneiltä, mutta ei ole muista emäksistä poiketen nukleofiilinen. Tämä johtuu siitä, että yhdiste on hyvin steerisesti estynyt^[5]. Sitä käytetään muun muassa niin sanottujen kineettisten enolaattien muodostamiseen ketoneista ja estereistä. Lisäksi sitä käytetään intaramolekulaarisissa syklisoitumisreaktioissa ja eräiden amiinien valmistukseen. Litiumdi-isopropyyliamidiin verrattuna litiumbis(trimetyylisilyyli)amidi on huomattavasti selektiivisempi eikä aiheuta yhtä paljon sivureaktioita.^[2]^[3]

Lähteet muokkaa

↑ Lithium bis(trimethylsilyl)amide – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 1.4.2014.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Philip L. Fuchs: Handbook of reagents for organic synthesis: Reagents for Silicon-Mediated Organic Synthesis, s. 356. John Wiley and Sons, 2013. ISBN 978-1-118-63613-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.4.2014). (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Ulrich Wietelmann & Martin Steinbild: ,Lithium and Lithium Compounds Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 1.4.2014
↑ Michael B. Smith & Jerry March: March's Advanced Organic Chemistry, s. 389. John Wiley & Sons, 2007. ISBN 978-0-471-72091-1. (englanniksi)
↑ Jonathan Clayden, Nick Greeves, Stuart Warren: Organic Chemistry, s. 588. Oxford University Press, 2012. ISBN 978-0-19-927029-3. (englanniksi)

[ncbi-1] Lithium bis(trimethylsilyl)amide – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 1.4.2014.

[handbook-2] Philip L. Fuchs: Handbook of reagents for organic synthesis: Reagents for Silicon-Mediated Organic Synthesis, s. 356. John Wiley and Sons, 2013. ISBN 978-1-118-63613-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.4.2014). (englanniksi)

[ullmann-3] Ulrich Wietelmann & Martin Steinbild: ,Lithium and Lithium Compounds Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 1.4.2014

[March-4] Michael B. Smith & Jerry March: March's Advanced Organic Chemistry, s. 389. John Wiley & Sons, 2007. ISBN 978-0-471-72091-1. (englanniksi)

[organic-5] Jonathan Clayden, Nick Greeves, Stuart Warren: Organic Chemistry, s. 588. Oxford University Press, 2012. ISBN 978-0-19-927029-3. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]