Lisäkilpirauhanen
Lisäkilpirauhasia (lat. glandula parathyroidea) on neljä kappaletta ja ne sijaitsevat kilpirauhasen takapinnalla. Lisäkilpirauhaset ovat muodostuneet sikiökaudella nielun epiteelistä. Lisäkilpirauhaset kuuluvat elimistön umpieritysjärjestelmään eli ne ovat endokriinisia rauhasia ja ne erittävät verenkiertoon parathormonia eli lisäkilpirauhashormonia. Parathormonit lisäävät kalsium-ionien pitoisuutta veressä. Parathormonit lisäävät kalsium-ionien takaisinimeytymistä munuaisten tubuluksista sekä lisäävät ja aktivoivat osteoklasteja, jotka ovat luuta hajottavia soluja. Lisäkilpirauhasen liikatoiminta voi aiheuttaa osteoklastien liian aktivoitumisen seurauksen luukatoa eli osteoporoosia. Lisäkilpirauhasen vajaatoiminta puolestaan lisää osteopetroosin eli luiden liikakasvun vaaraa.
Tyypillisiä lisäkilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat lihaskrampit, varpaiden ja sormien pistely sekä suun seudun puutuminen[1].
Lisäkilpirauhasen liikatoimintaa eli Hyperparatyreoosia esiintyy noin 0,1-0,4 prosentilla aikuisväestöstä. Sairaus on yleisempää 50 ikävuoden jälkeen ja naisilla kuin miehillä. Mahdolliset oireet ovat usein heikkoja ja yli puolet tapauksista on oireettomia. Mahdollisia oireita ovat ruoansulatus- ja suolisto-ongelmat, tihentynyt virtsaamistarve, jano, munuaiskivien aiheuttamat vatsa-/kylkikivut, masennus, uupumus, ahdistuneisuus, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet ja psykoosi.[2] Lisäkilpirauhashormonin liiallinen erittyminen vähentää luustosta kalsiumia, mikä voi johtaa osteoporoosista johtuviin luunmurtumiin.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Parathormoni PTH Puhti. 27.6.2018. Viitattu 9.10.2022.
- ↑ a b Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan oireet voivat olla niukkoja – sairaus havaitaan usein sattumalta Netlääkäri. Viitattu 16.11.2022.