Liitohaukka

lintulaji

Liitohaukka (Elanus caeruleus) on pienikokoinen, vaalea haukka, joka on lähisukuinen haarahaukoille (Milvus).

Liitohaukka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Suku: Liitohaukat Elanus
Laji: caeruleus
Kaksiosainen nimi

Elanus caeruleus
(Desfontaine, 1789)

Katso myös

  Liitohaukka Wikispeciesissä
  Liitohaukka Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Linnun pituus on 31–35 cm, siipien kärkiväli 75–87 cm ja paino noin 230 g. Liitohaukka on kooltaan kuin tuulihaukka, mutta tukevatekoisempi. Naama on pöllömäinen ja pää melko isokokoinen, siivet ovat verrattain leveät. Aikuisen linnun hartiat ovat mustat, käsisiiven alapinta valkoinen ja muu höyhenpuku on harmaa ja valkoinen. Sukupuolet ovat samannäköisiä.

Esiintyminen muokkaa

Liitohaukan elinympäristö on hyvin laaja. Lähinnä Suomea se pesii hyvin harvalukuisena paikoin Espanjassa ja Portugalissa, Algeriassa, Marokossa ja Niilin laaksossa. Pääesiintymisalueet ovat Afrikan kaakkois- ja eteläosissa sekä Intiassa, Kaakkois-Aasiassa, Indonesiassa ja Filippiineillä. Sen elinympäristön ala on noin 10 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko 1–10 miljoonaa yksilöä. Laji on enimmäkseen paikkalintu, eikä sitä ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö muokkaa

Liitohaukka viihtyy avoimessa tai puoliavoimessa maastossa niin puoliaavikoilla, autiomaiden reunoilla, laaksoissa, savanneilla, jokivarsilla ja metsäreunoissa. Se karttaa sademetsien sisäosia ja korkeita vuoristoja.

Lisääntyminen muokkaa

Välimeren alueella muninta alkaa maaliskuun puolivälin ja huhtikuun alun välillä. Pesä on puun oksalla 3–20 m korkealla. Se on ohuista risuista rakennettu litteä risupesä, jonka vuorauksena on juuria, heiniä ja haudonta-aikana vihreitä kasvinosia. Naaras munii kolme tai neljä munaa, joita se hautoo keskimäärin 26 päivää. Koiras voi toisinaan auttaa haudonnassa. Haudonta alkaa heti ensimmäisestä munasta ja poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti. Naaras lämmittää poikasia ainakin ensimmäisen viikon, jolloin koiras tuo perheelle ruokaa. Myöhemmin molemmat emot hankkivat poikasille ruokaa ja hoitavat niitä yhdessä. Poikaset oppivat lentämään 30–35 päivän ikäisinä, mutta vasta 40-päiväisinä, jos ruokaa on ollut niukasti.

Ravinto muokkaa

Liitohaukat saalistavat pikkujyrsijöitä, lintuja, liskoja ja hyönteisiä. Pienet saaliit ne syövät jo ilmassa, isommat ne vievät kivelle, teurastavat ja pilkkovat sopiviksi paloiksi. Ne saalistavat yleensä kuten tuulihaukat lentämällä aukeassa maastossa, lekuttelemalla saaliin havaittuaan ja syöksymällä saaliin kimppuun. Hyönteisiä ne voivat saalistaa ilmasta.

 
Lekutteleva liitohaukka
 
Elanus caeruleus

Lähteet muokkaa

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.

Viitteet muokkaa

  1. BirdLife International: Elanus caeruleus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.5.2014. (englanniksi)