Liisa Tavi
Liisa Kaarina Tavi (12. toukokuuta 1956 Tohmajärvi – heinäkuu 2023[1]) oli suomalainen laulaja ja lauluntekijä.
Ura muokkaa
Jo pienestä eri tilaisuuksissa laulanut Liisa Tavi kävi keskikoulun ja opiskeli vuoden verran musiikkiopistossa Joensuussa. Laulajanura lähti liikkeelle poliittisen laululiikkeen parista, kun hän liittyi Agit Prop -yhtyeeseen Sinikka Sokan tilalle vuonna 1976.[2]
Kesällä 1979 Tavi teki läpimurtonsa, kun hänen Henrik Otto Donnerin perustamalla Ponsi-levymerkillä julkaistu esikoissinglensä ”Lasta ei saa tukuttaa” voitti television Levyraadin.[2] Hän levytti myös Kollaa kestää -yhtyeen kappaleen ”Jäähyväiset aseille” (1981).
Tavin tuotannossa toistuu usein teemana kannanotot inhimillisyyden puolesta. Tekstejä ovat tehneet Tavin itsensä lisäksi muun muassa Pelle Miljoona, Anki Lindqvist, Liisa Ryömä, Kari Peitsamo, Pentti Saaritsa, Tommy Tabermann, Hector ja Pekka Tegelman. Violeta Parran tuotannosta Jaana Lappo käänsi suomeksi kappaleet ”Elämälle kiitos” ja ”Kun palaan nuoruuteeni”. Tavi on esittänyt ja levyttänyt suomeksi myös monia brasilialaisen Chico Buarquen lauluja.
Liisa Tavi osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 1980 kappaleella ”Nopea talven valo”, jonka oli säveltänyt hänen silloinen aviomiehensä Pekka Tegelman.
Liisa Tavi myös sävelsi ja sanoitti omaa tuotantoaan. Joissakin lauluissa sekä sävel että sanat ovat artistin omat, kuten kappaleissa ”Ihmeiden aika”, ”Levoton taival”, ”Onneton vai onnellisin”, ”Suojele itseäs” ja ”Vuokses uskallan”. Kappaleet löytyvät levyltä Ihmeiden aika, jonka Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus valitsi vuoden 1994 parhaiden levyjen joukkoon[3].
1990-luvun lopulla Liisa Tavi matkusti Brasiliaan esiintymään ja keräämään aineistoa uutta levyä varten. Vuonna 2002 ilmestyi viimeiseksi jäänyt levy Vaeltava sydän, joka koostuu brasilialaisesta musiikista ja on bossanovan sävyttämä kokonaisuus. Levyllä vierailivat Tavin duettopareina Anneli Saaristo ja Otto Donner, joka myös tuotti levyn.
Tavi oli taustalaulajana Rauli Badding Somerjoen kappaleella ”Tähdet tähdet”.
Tavi sai valtion taiteilijaeläkkeen keväällä 2008.[4]
Albumit muokkaa
- Liisa Tavi (1979)
- Sankareiden illat (1980)
- Palavat ikkunat (1981)
- Naamiot (1984)
- Niin se käy (1986)
- Miten enkeleitä vietellään (Monna Kamun ja Anneli Saariston kanssa, 1989)
- Ihmeiden aika (1994)
- Elämälle kiitos – Lauluja vuosilta 1979–1994 (1998)
- Vaeltava sydän (2002)
Lähteet muokkaa
- Latva, Tony; Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3.
- Missä hän on nyt? Liisa Tavi on kadoksissa lama-ajan Joensuussa. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite, toukokuu 2000.
Viitteet muokkaa
- ↑ Joensuulainen laulaja ja lauluntekijä Liisa Tavi on kuollut Karjalainen. 10.7.2023. Viitattu 10.7.2023.
- ↑ a b Lehtonen Esko, Suomalaisen rockin tietosanakirja. Fanzine Oy, Tampere 1983, ks. artikkeli verkossa. Viitattu 6.1.2014. Arkistolinkki, Internet Archive 9.6.2008. Viitattu 18.3.2021.
- ↑ Vuoden 1994 levyt. Helsingin Sanomat, 18.12.1994, s. 22. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 18.3.2021.
- ↑ Riki Sorsa ja Arja Tiainen saavat taiteilijaeläkkeen HS.fi. 18.4.2008. Arkistoitu 23.10.2008. Viitattu 30.8.2008.
Aiheesta muualla muokkaa
- Liisa Tavin esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Liisa Tavin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Liisa Tavin sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Ylen Elävä arkisto: Kenen joukoissa seisot (Agit-Prop)
- Liisa Tavi - unelmista tinkimättä (Selvis 3/99)
- Johanna Kustannuksen Tavi-sivu, Internet Archive 25.10.2011
- Ylen Elävä arkisto: Liisa Tavi laulaa