Levuka

kaupunki Fidžissä

Levuka on kaupunki Fidžin saaristovaltiossa Tyynellämerellä. Se sijaitsee Ovalaun saaren itärannikolla, ja kaupungin alueella oli vuoden 2007 väestönlaskennassa 1 131 asukasta. Levuka oli Fidžin siirtomaa-aikainen pääkaupunki vuosina 1871–1882, mutta menetti asemansa Suvalle. Levukaa kehitettiin siirtomaa-aikana merkittävästi, ja sinne rakennettiin muun muassa Fidžin ensimmäisiä pankkeja ja kouluja. Kaupungin talous on perustunut 1960-luvulta lähtien säilyketeollisuuteen, mutta turismiakin on pyritty kehittämään kaupungin kulttuurihistoriallisen aseman vuoksi. Unesco valitsi kaupungin vuonna 2013 maailmanperintöluetteloon. Levuka on harvinainen esimerkki myöhäisen siirtomaakauden satamakaupungista.

Levuka
Levukan pääkatu Beach Street
Levukan pääkatu Beach Street

Koordinaatit: 17°41′S, 178°50′E

Valtio Fidži
Osa Eastern Division
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 0,67 km²
Väkiluku (2007) 1 131


















Sijainti muokkaa

Levuka sijaitsee Ovalaun saarella, joka on noin 25 kilometriä Fidžin pääsaaren Viti Levun itäpuolella.[1] Levuka sijaitsee Ovalau itärannikon kapealla rantakaistaleella, jota rajoittivat kaupungin länsipuolella jyrkät kukkulat. Levukan pinta-ala on noin 0,67 neliökilometriä, ja sen raja kulkee pohjoisessa Levuka Creekillä, etelässä Nasova Pointilla ja lännessä kaupunkia reunustavilla kukkuloilla.[2]

Levukan halkoo sen pääkatu Beach Street, joka kulkee rannan suuntaisesti.[3] Katua reunustaa meren puolelta muuri, ja siitä irtautuu säteittäin pienempiä katuja sisämaahan.[4]

Historia muokkaa

 
Levuka vuonna 1842.

Levukassa ei ollut kaupunkimaista asutusta ennen eurooppalaisten saapumista. Paikalla oli vain pieni paikallisten asutus, johon ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat 1700-luvun lopulla. Kaupankäynti sen kanssa alkoi 1806.[5] Levukan satamasta muodostui nopeasti merimakkaroiden kaupan keskus. Joitakin eurooppalaisia asettui alueelle jo 1820-luvulla, mutta he asuivat pääosin fidžiläistyylisissä taloissa.[6]

Ovalau kuului Baun saaren alaisuuteen. Baulla tapahtui vallankumous 1837, ja syrjäytetyn kuninkaan poika Seru Epenisa Cakobau nousi valtaan. Hänestä tuli myöhemmin tui viti, Fidžin kuningas, ja vuonna 1852 hän teki Levukausta hallinnollisen keskuksensa.[6]

1800-luvun puolivälin jälkeen Levuka alkoi kehittyä siirtomaasatamaksi. Sinne muutti uudisasukkaita ja kehittyi puuvillateollisuutta. Metodosti- ja katoliset lähetyssaarnaajat tulivat saarelle 1850-luvulla. Vuoteen 1870 mennessä kaupungissa asui jo 2 000 ulkomaalaista, ja ensimmäiset eurooppalaiset rakennukset olivat jo rakennettu ranta-alueelle.[6]

Fidžistä tuli Britannian siirtomaa 1874, jolloin Levukasta tehtiin sen siirtomaapääkaupunki. Brittikuvernööri otti käyttöönsä vanhan Cakobaun hallintorakennuksen.[6] Levuka kukoisti 1860- ja 1870-luvuilla. Fiji Times perustettiin 1869, ja vuonna 1872 siellä perustettiin vapaamuurarien ensimmäinen Tyynenmeren saarten loosi. Bank of New Zealand avasi Levukaan 1876 Fidžin ensimmäisen konttorinsa, ja vuonna 1879 avattu Levukan koulu oli Fidžin koulujärjestelmän edelläkävijöitä. Vuonna 1879 Levukaan tuotiin myös sen ensimmäiset intialaiset siirtotyöläiset. Järjestelmän toi Levukaan Fidžin kuvernööri Arthur Hamilton-Gordon, joka oli käyttänyt samantapaista järjestelmää jo Mauritiuksella. Työläisiä alettiin tuoda Levukaan, kun vuoden 1874 tuhkarokkoepidemia oli noin neljänneksen koko Fidžin ja kolmanneksen Ovalaun saaren asukkaista.[7]

Levuka toimi pääkaupunkina vuoteen 1882, jolloin hallinto siirrettiin Suvaan. Levuka menetti asemansa, koska kaupungin topografia asetti haasteita sen kehittämiselle. Levukan satama jatkoi kuitenkin merkittävänä koprakaupan keskuksena.[6] Kaupungin talous monipuolistui 1900-luvun alussa, kun saarelle avattiin simpukankuorinappeja valmistava tehdas. Koprakauppa pysyi merkittävänä alana vuoteen 1957.[8] Kalan purkitukseen keskittynyt tehdas on ollut saaren merkittävin työllistäjä vuodesta 1963, ja sen ajoittaiset sulkemiset ovat vaikuttaneet pahoin kaupunkilaisten talouteen.[9]

Levukassa alettiin 1970-luvulla huomioimaan kaupungin kulttuurihistoriallinen merkitys, ja Pacific Asia Travel Associationin vuonna 1985 julkaiseman tutkimuksen jälkeen kaupunkiin luotiin kehityssuunnitelma. Vuonna 1989 Levuka julistettiin Fidžin ensimmäiseksi historialliseksi kaupungiksi.[10] Unesco valitsi kaupungin vuonna 2013 maailmanperintöluetteloon.[11]

Hallinto ja talous muokkaa

Levukalla on oma kunnallishallintonsa ja kunnanvaltuusto.[5] Kaupunki on lisäksi Lomaivitin provinssin hallinnollinen keskus.[12] Levukan talous on perustunut vuodesta 1963 säilyketeollisuuteen. 1900-luvun lopulla tehdyn arvion mukaan 600–1000 Levukassa tai sen lähistöllä asuvaa ihmistä on töissä säilyketehtaassa, kun noin 100 ihmistä työskentelee opetustehtävissä ja noin 98 hallinnon ja julkisen sektorin viroissa.[9] Pacific Fishing Companyn tehdas ei kuitenkaan pysty työllistämään jatkuvasti tuhatta ihmistä, sillä esimerkiksi vuonna 2012 yritys joutui hetkellisesti pienentämään työntekijöidensä määrän noin 200 henkilöön raaka-ainepulan takia.[13] Tehtaan tulevaisuus ja sen ympärillä olevat haasteet puhuttelevat nykyään kaupunkilaisia. Turismi on tällä hetkellä oikeastaan ainoa vaihtoehto kaupunkilaisten toimeentulolle.[14]

Väestö muokkaa

 
Sacred Heart Church, Levuka

Fidžin vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan Levukassa asui 1 131 ihmistä ja sitä ympäröivällä kaupunkimaisella alueella 3 266 ihmistä.[15] Levukan historian takia kaupungin asukkaat ovat valtion muihin osiin nähden enemmän sekoittuneita. Kaupunkilaisissa on intialaisten, kiinalaisten, japanilaisten, eurooppalaisten ja muualta Tyynenmeren alueelta tulleiden ihmisten jälkeläisiä.[8]

Levuka on provinssinsa koulutuskeskus, ja kaupungin alueella on myös kolme toisen asteen oppilaitosta. Lisäksi kaupungissa on sairaala.[12]

Kulttuuri muokkaa

Levuka on kulttuurihistoriallinen kohde, ja se listattiin 2013 Unescon maailmanperintöluetteloon. Levukan rakennusperintöön kuuluu useita rakennuksia ja rakennelmia sekä kaupungissa että sen rajojen ulkopuolella. Monet rakennuksista ovat edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.[8] Unescoa avustavan ICOMOS-järjestön mukaan Levuka on harvinainen esimerkki myöhäisen siirtomaakauden satamakaupungista ja se edustaa omalaatuista Tyynenmeren sataman kulttuurimaisemaa, jossa yhdistyvät suuren merivoiman vaatimukset paikalliseen rakennusperinteeseen.[16]

Lähteet muokkaa

  • Evaluations of Nominations of Cultural and Mixed Properties to the World Heritage List (pdf) (ICOMOS report for the World Heritage Committee) 2013. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 23.6.2013. (englanniksi)
  • Harrison, David: ”Levuka, Fiji: Contested Heritage?”. Teoksessa Harrison, David & Hitchcock, Michael (toim.): The Politics Of World Heritage. Malden, MA: Channel View Publications, 2005. ISBN 1-84541-009-2. Google-kirjat (viitattu 23.6.2013). (englanniksi)
  • Smith Anita: ”Levuka, Fiji: A Case Study in Pacific Islands Heritage Management”. Teoksessa Lilley, Ian (toim.): Archaeology of Oceania. Malden, MA: Blackwell Publishing, 2006. ISBN 978-0-631-23082-3. Google-kirjat (viitattu 23.6.2013). (englanniksi)
  • Starnes, Dean: Fiji. Footscray, Victoria: Lonely Planey Publications, 2009. Google-kirjat (viitattu 23.6.2013). (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. Harrison, s. 68.
  2. About Us Levuka Town Council. Arkistoitu 16.7.2013. Viitattu 23.6.2013. (englanniksi)
  3. Starnes, s. 169.
  4. Evaluations of Nominations of Cultural and Mixed Properties to the World Heritage List, s. 87.
  5. a b Background Levuka Town Council. Arkistoitu 16.7.2013. Viitattu 23.6.2013. (englanniksi)
  6. a b c d e Evaluations of Nominations of Cultural and Mixed Properties to the World Heritage List, s. 88–89.
  7. Harrison, s. 70.
  8. a b c Smith, s. 353.
  9. a b Harrison, s. 71.
  10. Smith, s. 354.
  11. Levuka joins UNESCO heritage list Fiji Live. 23.6.2013. Viitattu 23.6.2013. (englanniksi)
  12. a b Harrison, s. 86.
  13. PAFCO to upgrade Levuka factory in 2013 Fiji Live. 1.12.2012. Viitattu 23.6.2013. (englanniksi)
  14. Message from the Special Administrator Levuka Town Council. Arkistoitu 16.7.2013. Viitattu 23.6.2013. (englanniksi)
  15. Population of Towns and Urban areas as at 2007 Census (pdf) Fiji Bureau of Statistics. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 23.6.2013. (englanniksi)
  16. Evaluations of Nominations of Cultural and Mixed Properties to the World Heritage List, s. 90–91.

Aiheesta muualla muokkaa