Leuto A. Pajunen
Leuto Armas Pajunen (7. tammikuuta 1888 Helsinki – 4. maaliskuuta 1950)[1] oli suomalainen rakennusmestari, joka suunnitteli 1910–1930-luvuilla yli 30 asuinkiinteistöä Helsinkiin. Hänet tunnetaan erityisesti ns. keskuskeittiötalojen suunnittelijana ja kehittäjänä.[2][3]
Henkilöhistoria muokkaa
Helsinkiläinen Leuto A. Pajunen opiskeli kolme vuotta Ateneumin iltakoulussa, valmistui sitten kaksivuotisesta Helsingin teollisuuskoulusta 1910, mutta oli jo vuodesta 1902 lähtien toiminut piirtäjänä eri toimistoissa, muun muassa Gran, Hedman & Vasastjernan ja Vasastjerna & Lindbergin arkkitehtitoimistoissa vuosina 1902–1906.[4] Yksi hänen työnantajistaan ja alalle kouluttajistaan oli rakennusmestari, sittemmin talousneuvos Heikki Kaartinen, jonka toimistossa hän oli piirtäjänä 1906–1911.[5] Pajunen perusti oman rakennustoimistonsa 23-vuotiaana vuonna 1911. Pajusen veli Toivo Pajunen (s. 1886) valmistui teollisuuskoulun huonerakennusosastolta vuonna 1908 ja toimi hänkin rakennusmestarina ja piirtäjänä. Veljekset suunnittelivat ja rakennuttivat taloja myös yhdessä. 1920-luvulla sekä Leuto että Toivo Pajunen asuivat itsekin Leuto Pajusen piirtämissä keskuskeittiötaloissa.[4][3]
Asuintalojen lisäksi Pajunen suunnitteli kouluja, tehtaita, maatalousrakennuksia, huonekaluja, sisustusesineitä ja puuveneitä. Hän oli vastaavana rakennusmestarina useilla helsinkiläisillä rakennustyömailla sekä linnoitus- ja siltatöissä Ahvenanmaalla. Hän toimi myös piirtäjänä ja työväenvärvääjänä Uralissa vuonna 1916. Työnsä ohella hän toimi nuoriso-, laulu- ja urheiluseurojen sekä useiden näytelmäseurojen ja huvitoimikuntien johtajana.[4] Hän oli myös tunnettu ja menestynyt saaristopurjehtija.[6] Pajunen harrasti myös luistelua ja hän oli muun muassa ajamassa meren jäällä sijainneiden luistinratojen muuttamista maaradoiksi. Hänet valittiin Helsingin Luistelijain, Helsingin Luistinklubin ja Helsingfors Segelklubbin kunniajäseneksi.[3]
Rakennusmestari rakennussuunnittelijana muokkaa
Ennen ensimmäistä maailmansotaa yli puolet Helsingin suurista asuntoyhtiöistä oli rakennusmestarien suunnittelemia. Tämä johtui mm. asuntopulan aiheuttamasta kovasta kysynnästä sekä arkkitehtien vähäisestä kiinnostuksesta pienasuntojen suunnitteluun.[5] Kaupungissa toimi useita gryndereitä eli rakennuttaja-urakoitsijoita, jotka perustivat asunto-osakeyhtiöitä, ostivat niille tontit, suunnittelivat talot ja myivät osakkeet. Leuto A. Pajunen oli heistä ensimmäisiä.[4] Pajunen suunnitteli ja rakennutti monia rakennuksia keskiluokan suosimaan Töölöön ja loi ratkaisuja mm. itsenäisten, työssä käyvien naisten kasvavan joukon tarpeisiin.[2]
Leuto A. Pajusen suunnittelemia rakennuksia Helsingissä muokkaa
Taulukossa on Leuto A. Pajusen Helsinkiin suunnittelemat rakennukset, jotka on luetteloitu Suomen arkkitehtuurimuseon arkistoon.[7] Muista lähteistä lisätyt tiedot on merkitty viitenumeroilla.
| Osoite | Rakennusvuosi | Muut suunnittelijat |
|---|---|---|
| Armfeltintie 3 | 1911 | John Settergren |
| Merikatu 35 | 1911 | G.Hj. Väänänen |
| Albertinkatu 10 | 1912 | O. Holvikivi |
| Hämeentie 26 | 1912 | |
| Kinaporinkatu 1 | 1912 | |
| Mannerheimintie 56 – Runeberginkatu 69 [8] | 1912 | J. Holvikivi |
| Laivanvarustajankatu 3 | 1913 | A. Malmi |
| Vallilantie 19 | 1914 | |
| Viides linja 2 | 1914 | |
| Freesenkatu 3 | 1919 | |
| Fredrikinkatu 75 | 1920 | |
| Museokatu 23 | 1921 | |
| Arkadiankatu 14 | 1921 | |
| Arkadiankatu 12 | 1922 | |
| Runeberginkatu 21 | 1922 | |
| Nervanderinkatu 7 | 1923 | |
| Arkadiankatu 16 | 1923 | |
| Arkadiankatu 18 | 1923 | |
| Arkadiankatu 20 [9] | 1924 | |
| Fredrikinkatu 77 | 1924 | |
| Tunturikatu 15 | 1925 | |
| Mannerheimintie 60 | 1926 | |
| Mannerheimintie 66 | 1926 | |
| Kolmas linja 6 | 1926 | |
| Fleminginkatu 11 | 1926 | |
| Ilmarinkatu 12 | 1927 | T. Pajunen |
| Ilmarinkatu 6 | 1928 | T. Pajunen |
| Ilmarinkatu 8 | 1928 | T. Pajunen |
| Laivanvarustajankatu 2 | 1928 | T. Pajunen |
| Apollonkatu 17 | 1931 | |
| Apollonkatu 19 | 1932 | |
| Runeberginkatu 36 | 1932 | |
| Döbelninkatu 3b [8] | 1933 | |
| Döbelninkatu 3a | 1934 | |
| Mechelininkatu 16 | 1936 | |
| Mannerheimintie 47 | 1938 |
Lähteet muokkaa
- ↑ Leuto Armas Pajusen kuolinilmoitus (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 8.3.1950, HS Aikakone. Viitattu 22.3.2018.
- ↑ a b Kaupunginmuseon kannanotto Museokatu 23 kiinteistön poikkeamispäätöshakemuksesta käyttötarkoituksen muutokseen 26.2.2015. Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ a b c 50-vuotias. Rakennusmestari Leuto A. Pajunen, Helsingin Sanomat, 06.01.1938, nro 5, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Nevalainen, Laika Katriina: Rationalisoitua säädynmukaisuutta. Helsinkiläiset ja turkulaiset keskuskeittiötalot 1900–1920-luvuilla. Pro gradu -tutkielma. (s. 73–74) 2012. Helsingin yliopisto. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ a b Suominen-Kokkonen, Renja: Kaartinen, Heikki (1872 - 1947) | Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura www.kansallisbiografia.fi. 11.10.2000. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ Häyhä, Heikki: Saaristoristeilijät. Puupaatti, 2/2014, s. 14. Suomenlahden Puuveneilijät Ry.
- ↑ Museokatu 23:ssa sijaitsee Leuto A. kysy.fi. 5.7.2011. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 12.3.2016. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ a b Lindh, Tommi: Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta saunalahti.fi. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ Saarikangas, Kirsi: Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa., s. 527, viite 69. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-309-X.