Leseet
Leseet ovat viljan jyvistä ennen niiden jauhamista tai rouhimista irrotettavat kuoriosat, joihin jää uloimpia valkuaispitoisia solukoita. Leseisiin jää myös alkio, ellei sitä eroteta erilleen. Leseitä voidaan valmistaa kaikista viljoista käytettäväksi ihmisen ravintona tai eläinten rehuna. Leseitä voidaan käyttää leipiin, rieskoihin, piirakoihin, jälkiruokiin, leivonnaisiin, mureketaikinoihin ja kasvisruokiin. [1]. Leserehulla ruokitaan pääasiassa lehmiä, jonkin verran kanoja ja sikoja sekä harvemmin lampaita ja hevosia.
Leseet ovat kuitupitoista ravintoa, ja niissä on runsaasti B-vitamiinia ja fosforia. Alkioissa on jonkin verran E-vitamiinia. Suuri osa leseistä on hemiselluloosaa. Ravintoarvoltaan parhaita leseitä saadaan vehnästä, seuraavaksi parhaita rukiista ja näitä seuraavat ohran- ja kauranleseet. Esimerkiksi ruista jauhettaessa saadaan 22–25 prosenttia leseitä, noin 65 % jauhoja ja 5–10 % jälkijauhoja.
Lähteet muokkaa
- Otavan iso tietosanakirja, Otava 1963
- Nykysuomen sanakirja, WSOY 1951–1961
Viitteet muokkaa
- ↑ Hiutaleet ja leseet Myllyn Paras. Arkistoitu 5.12.2010. Viitattu 24.9.2010.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leseet Wikimedia Commonsissa
