Leppälovimittari
Leppälovimittari (Ennomos alniarius) on kellertävä, loppukesän ja syksyn mittariperhoslaji.
Leppälovimittari | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
Heimo: | Mittarit Geometridae |
Alaheimo: | Lovimittarit Ennominae |
Suku: | Ennomos |
Laji: | alniarius |
Kaksiosainen nimi | |
Ennomos alniarius |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Leppälovimittari on yksi monista kuollutta lehteä jäljittelevistä perhosista. Se eroaa kuitenkin selvästi muista samankaltaisista lajeista keskiruumin räikeänkeltaisen karvoituksen perustella. Siipien pohjaväri on kellanruskea, ja etusiiven poikki kulkee kaksi tummanruskeaa poikkiviirua, takasiivessä viiruja on yksi. Viirujen väliin jää tumma, siiven poikki suuntautuva keskitäplä, joka on takasiivessä melko laaja ja sulautuu usein poikkiviiruun. Siivillä on lisäksi pienempien tummanruskeiden pisteiden muodostamaa kirjailua, ja siipien ulkosyrjä on selvästi mutkitteleva ja muuta siipeä tummempi. Siipiväli on 36–43 mm.[1][2][3]
Lepäävä perhonen pitää siipiään päiväperhosmaisesti koholla ruumiin yläpuolella, ei kuitenkaan aivan yhdessä, mikä voimistaa vaikutelmaa käpristyneestä lehdestä.
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Levinneisyydeltään eurooppalainen perhonen, joka esiintyy idässä Kaukasukselle asti.[3] Suomessa leppälovimittari on sukunsa selvästi yleisin laji, ja sitä tavataan rannikkoa pitkin Oulun korkeudelle saakka, mutta sisämaassa levinneisyys jää etelään. Perhoset aloittavat lentonsa elokuun keskivaiheilla ja lento jatkuu syyskuun lopulle.[4]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Leppälovimittari on lehtimetsien, metsänreunojen, puistojen ja puutarhojen laji, joka voi olla paikoitellen hyvinkin runsaslukuinen. Perhoset lentävät yöllä ja koiras tulee helposti valolle. Naaras ei ilmeisesti juuri liiku ja niitä tavataan harvoin. Täysikasvuisena toukka koteloituu yhteensitomiensa lehtien väliin. Muna on talvehtiva elämänvaihe.[3]
Ravintokasvi muokkaa
Toukka elää pääasiassa lepillä (Alnus), mutta syö myös muita lehtipuita.
Lähteet muokkaa
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/ennomos_alniaria.html
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1913
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino. ISBN 951-9221-23-9
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Ennomos/alniarius/Ennomos%20alniarius.htm[vanhentunut linkki]