Leonard Candelin

suomalainen poliitikko

Leonard Candelin (7. lokakuuta 1822 Oulu10. maaliskuuta 1907 Helsinki) oli suomalainen Oulussa asunut kauppaneuvos, laivanvarustaja, sahateollisuuden harjoittaja ja valtiopäivämies.[1][2]

Ruotsin ja Norjan varakonsuli, kauppias ja laivanvarustaja Leonard Candelin. Kuvaaja Daniel Nyblin (1878).

Candelinin vanhemmat olivat kauppias, laivanvarustaja Johan Abraham Candelin (1796–1848) ja Gustafva Charlotta Fohman. Johan Abraham Candelin johti oululaista Candelinin kauppahuonetta, jonka oli perustanut 1700-luvulla Johan Candelin (1722–1789). Kauppahuone harjoitti tervakauppaa ja sillä oli useita purjealuksia maailman merillä.[1] Candelin siirtyi kauppahuoneen johtoon isänsä kuoltua 1848. Hänen aikanaan kauppahuone hankki useita purjealuksia muun muassa fregatti Amalian 1857, parkki Indian 1858, parkki Patrian 1863, parkki Emilian 1867 ja parkki Dagmarin 1867. Candelinin kauppahuone vei tervaa, pikeä ja sahatavaraa kun taas liikkeen tuonti koostui viljasta, suolasta, kankaista ja erilaisista rauta- ja siirtomaatavaroista. Candelinin kauppahuone oli yksi Oulun merkittävimmistä kauppahuoneista yhdessä J. W. Snellman G:sonin ja G. & C. Bergbomin kauppahuoneiden kanssa.

1860-luvulla Candelinin kauppahuone alkoi hankkia omistukseensa sahalaitoksia Pohjois-Suomesta. Vuonna 1867 Candelin yhdessä Johan Gustav Bergbomin ja August Ekmanin kanssa osti vararikon tehneen Taivalkosken vesisahan, joka oli perustettu 1837. Candelinin isä oli jo 1843 hankkinut osuuden Pudasjärven Hirvaskosken kylässä toimineesta Timosen ruukista, jonka yhteydessä oli myös vesisaha. Timosen ruukki toimi vuoteen 1877 saakka ja saha oli käynnissä aina vuoteen 1887.

Candelin ja Bergbom omistivat vuodesta 1871 Sahansaaren vesisahan Oulussa. Tämä saha toimi 1880-luvulle saakka. Vuonna 1879 Candelin, Bergbom ja August Ekman rakensivat Oulun Korkeasaareen uuden höyrysahan ja 1880-luvun alussa Candelin osti vararikon tehneen, vuonna 1878 perustetun Petäjäkankaan höyrysahan Pudasjärveltä.

Leonard Candelin luovutti kauppahuoneen johdon 1882 pojilleen John Candelinille (1849–1924) ja Leonard Candelin nuoremmalle (1853–1913). John Candelin luopui osakkuudestaan jo viiden vuoden kuluttua ja siirtyi maanviljelijäksi Inkooseen. Leonard Candelin muutti 1890 Oulusta Helsinkiin, jonne myös kauppahuonetta johtanut Leonard Candelin nuorempi siirtyi 1898. Vuonna 1912 Snellmanin, Bergbomin ja Candelinin kauppahuoneiden sahat yhdistettiin Ab Uleå -nimiseksi osakeyhtiöksi.

Leonard Candelin oli porvarissäädyssä Oulun kaupungin edustaja valtiopäivillä 1863–1864. Candelin oli valtiopäivillä suostuntavaliokunnan ja säädyn suuren lähetystön jäsen.[2][3] Hän oli myös Oulun kaupunginvaltuuston jäsenenä 1874–1881 ja 1884–1889 sekä toimi valtuuston puheenjohtajana. Valtuustossa Candelin kuului ruotsinmielisten ryhmään. Candelin oli Oulun Kauppiaitten Eläkelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana, Oulun Kauppaseuran puheenjohtajana sekä Ruotsin ja Norjan varakonsulina Oulussa. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1876.[1]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c Biografia-sampo: Leonard Candelind Viitattu 19.2.2021.
  2. a b Harjumäki, 2018, Liite 3 Annikki Harjumäki: Demokratisoitumiskehitys Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa porvarissäädyn valtiopäivävaalien kautta tarkasteltuna. Lisensiaattitutkielma, Tampereen yliopisto, 2018. Viitattu 19.2.2021.
  3. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 45. Helsinki: Otava, 1921.