Leo Yllö
Leonid (Leo) Yllö (6. tammikuuta 1915 Hakaja, Kosemkina, Jaaman kihlakunta, Inkeri, Pietarin kuvernementti[1] – 9. lokakuuta 1978 Nurmijärvi[2]) oli Inkerissä syntynyt suomalainen[1] agronomi ja Valtion siementarkastuslaitoksen johtaja ja professori.[3]
| Leo Yllö | |
|---|---|
 Leo Yllö ja hänen nuorin poikansa Matti vuonna 1960. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. tammikuuta 1915 Kosemkina, Inkeri |
| Kuollut | 9. lokakuuta 1978 Nurmijärvi (63 vuotta) |
| Ammatti | Valtion siementarkastuslaitoksen johtaja |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Tarton yliopisto Helsingin yliopisto |
| Instituutti |
Valtion siementarkastuslaitos Maatalouden tutkimuskeskus |
Yllö valmistui ylioppilaaksi Narvan 1. gymnasiumista vuonna 1934.[1] Hän valmistui Tarton yliopistosta agronomiksi vuonna 1938 ja suoritti agronomin maisteritutkinnon vuonna 1939;[1][3] vironkielisen maisterityön nimenä oli Põlluviljade saakide tõus maaparandustööde mõjul.[1] Hän jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa, josta valmistui maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi 1949, lisensiaatiksi 1956 ja tohtoriksi 1958. Hän teki opintomatkoja useisiin Euroopan maihin.[3] Hänen saksankielisen väitöskirjatyönsä (1956) otsikkona oli Über den Einfluss der Anbautechnik auf dem Ertrag der Blattrübe in Finnland.[4][3]
Yllö työskenteli vuosina 1937–1943 Tarton yliopiston "Maaparanduse ja sookultuurin" laitoksen assistenttina. Vuosina 1945–1953 hän oli Helsingin yliopiston Biokemian laitoksen opetetustehtävissä.[1] Sitten Yllö jatkoi Lisenssiviraston kemian osaston esittelijänä 1953–1957 ja Peräpohjolan koeaseman assistenttina 1958–1959. Hän oli Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinviljelylaitoksella (Tikkurilassa) tutkijana vuosina 1960–1961, vanhempana tutkijana 1962–1968 ja erikoistutkijana vuonna 1969. Valtion siementarkastuslaitoksen johtaja professorin nimekkeellä vuosina 1969–1978.[3][1] Hän siirtyi eläkkeelle syyskuun 1978 alussa.[5]
Yllön julkaisut liittyvät erityisesti kasvinsuojeluun ja Inkeriin.[3][1] Hän toimi Inkeriläisten sivistyssäätiön hallituksessa ja vuodesta 1974 säätiön puheenjohtajana.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Matrikli Nr. 14340, Eesnimi Leonid (Leo), Perenimi Yllö Album Academicum Universitatis Tartuensis 1918–1944. Rahvusarhiiv. Viitattu 2.7.2017. (viroksi)
- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 4.11.1978, s. 4. (Maksullinen lähde).
- ↑ a b c d e f g Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 846. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ Yllö, Leo: Über den Einfluss der Anbautechnik auf dem Ertrag der Blattrübe in Finnland. Diss. Helsingin yliopisto. Suomen maataloustieteellinen seura, 1956.
- ↑ Tuonilmaisiin ovat siirtyneet. Karjalan Heimo, 1978, nro 9–10, s. 180–181. Karjalan sivistysseura. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.7.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
- Yllö, Leo (1969): Karttaliite teokseen Inkerin suomalaisten historia (JPEG). Kansalliskirjasto/Doria.
- Inkerin suomalaisten historian ensimmäisen kappaleen luovuttaminen Tasavallan Presidentille (valokuva). Karjalan sivistysseura.
- Merkkihenkilöt – Tutustu inkeriläissyntyisiin vaikuttajiin: S–Y. Inkeri.fi. Viitattu 2.7.2017.