Wikipedia

Lempi Jääskeläinen

suomalainen kirjailija

Lempi Inkeri Jääskeläinen (15. joulukuuta 1900 Viipuri – 13. syyskuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan Viipuriin sijoittuvista historiallisista romaaneistaan. Hän käytti ensimmäisissä kirjoissaan kirjailijanimeä L. J. Inkeri.

Lempi Jääskeläinen
Lempi Jääskeläinen Viipurissa syyskuussa 1941.
Lempi Jääskeläinen Viipurissa syyskuussa 1941.
Henkilötiedot
Koko nimi Lempi Inkeri Jääskeläinen
Syntynyt15. joulukuuta 1900
Viipuri
Kuollut13. syyskuuta 1964 (63 vuotta)
Helsinki
Kirjailija
SalanimiL. J. Inkeri
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Henkilöhistoria muokkaa

Jääskeläisen vanhemmat olivat kauppias Juhana Jääskeläinen ja Henriikka Asikainen. Hän valmistui ylioppilaaksi 1921 ja opiskeli muun muassa arkeologiaa Helsingin yliopistossa 1927–1929 suorittamatta kuitenkaan tutkintoa. Viipurin verotuslautakunnan virkailijana Jääskeläinen toimi 1924–1927.[1] Jääskeläinen kuoli vuonna 1964, ja hänet on haudattu Parikkalaan.

Kirjallinen tuotanto muokkaa

Jääskeläisen esikoisteos oli hänen salanimellä L. J. Inkeri kirjoittamansa novellikokoelma Opaaliristi vuonna 1923. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on viipurilaisesta Weckroothin kauppiassuvusta kertova romaanisarja, joka ilmestyi vuosina 1930–1933. Näitä romaaneja seurasi 1935–1937 ilmestynyt kolmen romaanin sarja, jossa päähenkilönä oli Suomen kenraalikuvernöörin Fabian Steinheilin puoliso Natalia Steinheil, omaa sukua Engelhardt, jonka äiti oli syntyisin Weckrooth. 1930-luvulla Jääskeläinen julkaisi myös luostarilaitosta arvostelleen Nunna-romaanin ja samaan aihepiiriin kuuluvan romaanin Herran veli.

Jatkosodan aikana Jääskeläinen kirjoitti romaanin Idästä nousee myrsky, jossa päähenkilö kokee lyhyen, epäonnistuneen rakkaussuhteen viimeisenä rauhan vuonna 1938–1939. Loppuosassa on lyhyt kuvaus syksyn 1939 tunnelmista, YH-kutsuista ja siviilien evakuoinnista, sodan puhkeamisesta ja viimeisistä päivistä ennen sodan loppua. Kirja päättyy päähenkilön paluuseen uudelleen vallattuun Viipuriin.

Muistelmateoksessa Kevät vanhassa kaupungissa Jääskeläinen kuvasi kirjailijanuransa alkua ja 1920- ja 1930-luvun Viipuria. Omaelämäkerrallisessa romaanissaan Tyttö vanhassa kaupungissa hän käsitteli nuoruuden kokemuksiaan etenkin punaisten vallan aikana 1918.

Romaaneissa Hovin vallat ja Talonpoika ja hovinherra Jääskeläinen kuvasi oman sukunsa vaiheita Parikkalan lahjoitus­mailla, Koitsanlahden Hovin ympäristössä. Viimeisen Jääskeläisen romaanin Nuori herra David Viipurista päähenkilönä oli viipurilainen, diplomaatin uralle lähtenyt David Alopaeus, ja sen tapahtumat ajoittuivat vuoden 1800 tienoille.

Historiallisten romaanien lisäksi Jääskeläinen kirjoitti novelleja, runoja ja lehtiartikkeleja sekä kokeili myös näytelmän tekoa.

Säveltäminen muokkaa

Lempi Jääskeläinen rentoutui pianoa soittamalla.[2] Hän sävelsi itsekin[3] ja opiskeli Ahti Sonnisen johdolla sävellystä vuoden 1945 syksystä lähtien.[2] Säveltäjä, kapellimestari Urho Sipponen on tallentanut kokoelmaansa kaksi hänen lauluaan: Laatokan-karjalainen kansanlaulu[4] ja Ahomailla[5]. Sulo Saarits lauloi hänen säveltämänsä laulun Manalan virralla hänen hautajaisissaan.[2] Ennen sotia Viipurissa tehdyt sävellykset jäivät sinne.[2]

Teokset muokkaa

Weckroothin perhe -sarja muokkaa

  • Weckroothin perhe, romaani. 1930
  • Filip Weckrooth, romaani. 1931
  • Taistelu vallasta, romaani. 1932
  • Onni on oikullinen, romaani. 1933
  • Weckroothin perhe, historiallinen romaani (yhdistetty laitos romaanisarjasta Weckroothin perhe, Filip Weckrooth, Taistelu vallasta, Onni on oikullinen). 1944

Natalia von Engelhardt -sarja muokkaa

  • Taistelu Viipurista, romaani. 1935
  • Keisari rakastuu, romaani. 1936
  • Suomen valtiatar, romaani. 1937
  • Helena Weckroothin tytär, historiallinen romaani (yhdistetty ja lyhennetty laitos romaanisarjasta Taistelu Viipurista, Keisari rakastuu, Suomen valtiatar). 1947

Johan Croell -sarja muokkaa

  • Teikari vai kauppamies?, romaani. 1950
  • Henkipatto, romaani. 1951
  • Aatelisvaakuna, romaani. 1952

Parikkala-sarja muokkaa

  • Hovin vallat, romaani. 1956
  • Talonpoika ja hovinherra, romaani. 1959

Muut teokset muokkaa

  • Opaaliristi, novellikokoelma. 1923 (nimellä L. J. Inkeri)
  • Pyhän Katariinan hopeavyö, kertomuksia 1500–1700-luvulta. 1928
  • Tyttö, jonka sydän oli lasista, elokuvaromaani. 1928 (nimellä L. J. Inkeri)
  • Hopeasalmen valtiatar ja muutakin väkeä, romaani. 1930 (nimellä L. J. Inkeri)
  • Nunna, romaani. 1934
  • Herran veli, romaani. 1938
  • Se oli Viipuri vihanta, kertomuksia Viipurin historiasta. 1940
  • Vanhan Viipurin hiljaiseloa, kertomuksia 1800-luvun Viipurista. 1940
  • Viipuri ennen ja nyt, toimittanut Börje Sandberg, tekstiosuus Lempi Jääskeläinen. 1941
  • Idästä saapuu myrsky, romaani. 1942
  • Kvenlannin hurtta, historiallinen romaani muinaisilta ajoilta. 1944
  • Lumottu portti, runoja. 1945
  • Välähdyksiä, Viipurin kantajien ammattikunnan historiasta 1545–1945. 1945
  • Kastelholman vanki, romaani. 1946
  • Äyräpään kirkkopappi Henrik Makerland, romaani. 1948
  • Pyhän neitsyen lähde, romaani. 1949
  • Rakas kaupunki. 1951 (yhdessä Kersti Bergrothin ja Viljo Kojon kanssa)
  • Vineta, pienoisnäytelmäsarja. 1953
  • Kultainen laakeri, romaani. 1954
  • Vanha Markovilla, romaani 1800-luvun Viipurista. 1955
  • Kevät vanhassa kaupungissa, muistelma. 1957
  • Tyttö vanhassa kaupungissa, romaani. 1961
  • Nuori herra David Viipurista, romaani. 1963
  • Pyhä piltti, tv-näytelmä. 1964

Palkinnot muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Pekkanen, Toivo – Rauanheimo, Reino (toim.): ”Lempi Jääskeläinen”, Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon: Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, s. 26–32. Porvoo: WSOY, 1947.
  2. ↑ a b c d Hyvästi Viipuri – Lempi Jääskeläisen vuodet 1939 – 1964 | tamsuku.fi tamsuku.fi. 10.10.2020. Viitattu 17.4.2024.
  3. ↑ Välimäki, Susanna ja Koivisto-Kaasik, Nuppu: Sävelten tyttäret: säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle., s. 25. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2023. ISBN 978-951-858-596-4
  4. ↑ Sipponen, Urho et. al. Lauluja Laatokan laitamilta ja Vuoksen varsilta. [Turku]: [Urho Sipponen] 1968. s. 9-8
  5. ↑ Sipponen s. 28

Kirjallisuutta muokkaa

  • Moisio, Erkki: Lempi Jääskeläinen - Viipurin kuvaaja. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07348-6.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lempi_Jääskeläinen&oldid=22332095”