Lehtopalsami
Lehtopalsami (Impatiens noli-tangere) on yksivuotinen, Euroopassa ja Aasiassa kasvava keltakukkainen lehtokasvi. Suomessa laji on tavallinen Etelä-Suomessa, mutta rauhoitettu entisten Oulun ja Lapin läänien alueilla.[2]
| Lehtopalsami | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: | Palsamikasvit Balsaminaceae |
| Suku: | Palsamit Impatiens |
| Laji: | noli-tangere |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Impatiens noli-tangere |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Lehtopalsami on 30–70 senttimetrin korkuinen kasvi. Sen varsi on turpeanivelinen, mehevä ja yläosasta hieman haarova. Kierteisesti varressa olevat lehdet ovat 3–10 cm:n pituiset, läpikuultavan ohuet ja tylppähampaiset. Kukinto on tukilehden alle taipunut, 1–4-kukkainen terttu. Kukat ovat suuria ja riippuvia, väritykseltään keltaisia ja heikosti punapilkkuisia. Kukan alin verholehti kapenee vähitellen suippomaiseksi, koukkumaiseksi kannukseksi. Lajilla esiintyy yleisesti umpipölytteisiä kääpiökukkia. Lehtopalsami kukkii heinä-syyskuussa. Laji on lievästi myrkyllinen.[3]
Lehtopalsamin tieteellinen lajinimi noli-tangere tarkoittaa "älä koske". Nimi juontuu siitä, että kasvin siemenkota aukeaa kosketettaessa ja sinkoaa siemenet usean metrin päähän uudelle kasvupaikalle.[4]
Levinneisyys muokkaa
Lehtopalsamia tavataan lähes koko Euroopassa Pyreneiltä itään päin mantereen eteläisimpiä ja pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Levinneisyysalue jatkuu läpi Venäjän aina Japaniin saakka. Skandinaviassa lajia tavataan Tanskasta Keski-Norjan ja -Ruotsin korkeudelle saakka.[4] Suomessa lehtopalsami on paikoitellen yleinen Pori–Tampere–Kotka-linjan eteläpuolella, mutta lajia tavataan satunnaisesti aina Etelä-Lappia myöten.[5]
Elinympäristö muokkaa
Lehtopalsami viihtyy kosteilla kasvupaikoilla kuten puronvarsilehdoissa, louhikoissa, rehevissä korvissa ja lähteiköissä.[3]
Lähteet muokkaa
- Hiitonen, Ilmari & Kurtto, Arto (toim.): Otavan värikasvio. Otava, 1982. ISBN 951-1-06275-1.
- Miettinen, Kaarina (toim.): Kotimaan luonto-opas. WSOY, 1999. ISBN 951-0-19804-8.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet muokkaa
- ↑ Maiz-Tome, L.: Impatiens noli-tangere IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 15.10.2009.
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 310.
- ↑ a b Den virtuella floran: Springkorn (ruotsiksi) Viitattu 15.10.2009.
- ↑ Kasviatlas 2008: Lehtopalsamin levinneisyys Suomessa Viitattu 15.10.2009.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kasviatlas 2022: Lehtopalsamin levinneisyys Suomessa.
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Lehtopalsami (Impatiens noli-tangere)
- Luontoportti: Lehtopalsami (Impatiens noli-tangere)
- Pohjolan kasvien pauloissa: Impatiens noli-tangere – lehtopalsami
- Luopioisten kasvisto: Lehtopalsami (Impatiens noli-tangere)
- ITIS: Impatiens noli-tangere (englanniksi)
- Flora of China: Impatiens noli-tangere (englanniksi)