Lehtomyrkkyseitikki
Lehtomyrkkyseitikki (Cortinarius orellanus) on oranssin- tai punertavanruskea seitikkilaji. Nuoren seitikin jalka on keltainen, vanhemmalla sienellä ruskea. Sienen heltat ovat okranruskeat. Sieni kasvaa lehtimetsissä isäntälajeinaan tammi ja pyökki. Sieni on tappavan myrkyllinen kuten Suomessa yleinen suippumyrkkyseitikki.[2] Lehtomyrkkyseitikkiä ei ole tavattu Suomessa.[3]
| Lehtomyrkkyseitikki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Agaricales |
| Heimo: | Cortinariaceae |
| Suku: | Seitikit Cortinarius |
| Laji: | orellanus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Sienen myrkyllisyys on tunnettu jo vuonna 1952, jolloin Puolassa sattui useita kuolemantapauksia tämän sienen nauttimisen jälkeen.[4] Aiemmin seitikkimyrkyksi mainittu orellaniini on osoittautunut usean myrkyn seokseksi. On löydetty usean suurimolekyylisen yhdistelmiä, joilla on suurimolekyylinen polypeptidi-rakenne. Neljä tärkeintä ovat grzymaliini, bentsoiini A ja B ja kortinariini. Englantilaisten tutkijoiden mukaan juuri kortinariini A ja B, silloin kun ne esiintyvät yhdessä, ovat vaikuttavia aineita myrkytyksessä.[4]. Kyseessä on munuaismyrkky, jonka oireet saattavat ilmetä vasta yli kahden viikon kuluttua nauttimisesta.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Viitattu 23.3.2017
- ↑ Phillips, R.: WSOY Suuri Sienikirja, s. 134. suomeksi toim. Lasse Kosonen. WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3.
- ↑ Cortinarius orellanus Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 29.11.2022.
- ↑ a b Sienet: Myrkkysienet: Keittotaito - ruoanvalmistuksen nettiopas keittotaito.com. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Mauri Korhonen: ”Seitikkimyrkytys”, Tunnista sieni, s. 41–42. Otava, 2005. ISBN 951-1-19892-0.