Lehtohopeatäplä

perhoslaji

Lehtohopeatäplä (Boloria titania) on täpläperhosten heimoon kuuluva keskikokoinen päiväperhonen.

Lehtohopeatäplä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Erittäin uhanalainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae
Suku: Boloria
Laji: titania
Kaksiosainen nimi

Boloria titania
(Esper, 1793)

Synonyymit
  • Clossiana titania
Katso myös

  Lehtohopeatäplä Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Lehtohopeatäplän siipien kärkiväli on noin 31–44 mm. Naaraat ovat keskimäärin koiraita kookkaampia.

Levinneisyys muokkaa

Lehtohopeatäplä on boreomontaani laji. Se esiintyy laikuttaisesti Euraasiassa Keski-Euroopan länsiosista Baltiaan, Suomeen ja Venäjälle ja täältä Siperiaan, Altai- ja Kenteivuorille. Laji puuttuu Skandinaviasta. Pohjois-Amerikassa laji esiintyy Labradorista Alaskaan sekä Yhdysvaltojen pohjoisosissa ja Kalliovuorilla New Mexicoon saakka.

Levinneisyys Suomessa on rajoittunut muutamille alueille erityisesti Kaakkois-Suomessa (Pernaja ja Kitee). Perhosta esiintyy mahdollisesti myös Etelä-Hämeessä ja Satakunnassa. Lehtohopeatäplä on ollut Suomessa aina harvinainen laji, mutta levinneisyys on ollut aikaisemmin laajempi, jolloin sitä on tavattu myös Varsinais-Suomessa. Laji on rauhoitettu Suomessa.

Elinympäristö muokkaa

Lehtohopeätäplän elinympäristöä ovat valoisat metsämaastot, metsänreunat ja aukiot. Alpeilla lajia tavataan 1 200–1 700 metrin korkeudessa. Elinympäristöä Suomessa ovat rehevät ja lehtomaiset metsät, joissa se lentää puoliavoimilla paikoilla.

Lentoaika ja elintavat muokkaa

Lehtohopeatäplän lentoaika on kesä–heinäkuussa riippuen esiintymisalueesta. Lentoaika Suomessa on kesäkuun lopulta heinäkuun lopulle. Runsaimman lennon ajankohta riippuu kesän säistä. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana.

Ravintokasvi muokkaa

Toukan ravintokasveja ovat orvokit (Viola) ja tattaret (Polygonum).

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Lehtohopeatäplä – Boloria titania Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.

Aiheesta muualla muokkaa