Lehtitikaskuoriainen
Lehtitikaskuorianen (Trypodendron signatum) on kaarnakuoriainen, jonka läheisestä sukulaisestaan havutikaskuoriaisesta (Trypodendron lineatum) erottaa paitsi ensiintymispaikastaan myös ulkomuodostaan, erityisesti kellertävistä pitkittäisraidoistaan.[2][3]
| Lehtitikaskuoriainen | |
|---|---|
_Syn.-_Xyloterus_signatus_(Fabricius,_1787)_(14014325066).png) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Yläheimo: | Kärsäkäsmäiset Curculionoidea |
| Heimo: | Kärsäkkäät Curculionidae |
| Alaheimo: | Kaarnakuoriaiset Scolytinae |
| Suku: | Tikaskuoriaiset Trypodendron |
| Laji: | signatum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Trypodendron signatum |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Itse aikuinen on noin 3,5 millimetrin mittainen tummahko kovakuoriainen, jolla on mustia, ruskeita ja kellertäviä pitkittäisraitoja. Se jättää puuhun tyypillisiä mustaksi värjäytyviä merkkejä, jotka pilaavat puutavaran ulkonäön. Toukat elävät sekä elävässä että kaadetussa lehtipuussa, käytännössä koivussa. Lehtitikaskuoriaiset parveilevat alkukesällä. Toukat poistuvat puusta aikuistuttuaan kesän lopulla.[2] Lajin jättämä kuvio johtuu naaraan käytäsästä ja sen jättämistä kaivetuista munia varten tehdyistä koloista sekä toukkien nakertamista käytävistä. Kotelot kuoriutuvat vielä syksyllä ja toukat talvehtivat.[3]
Metsätuholaisina lehtitikaskuoriaiset eivät ole äärimmäisen vakavia, koska harrastavat vain heikkokuntoisia eläviä puita, tosin puutavaralle ne voivat tehdä vahinkoa. Yleisesti ottaen laji pääsee puun sisään jo vahingoittuneista kohdista, joissa on jo lahottajasieniä.[2][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Lehtitikaskuoriainen – Trypodendron signatum Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c Leena Jukka (toim.): Metsänterveysopas, s. 125. Helsinki: Samerka, 1988. ISBN 951-9176-34-9.
- ↑ a b c Kankaanhuhta, V.: Lehtitikaskuoriainen (Trypodendron signatum) metla.fi. 8.8.2003. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 28.5.2017.