Laurinlahti
Laurinlahti (ruots. Larsvik) on Espoossa Espoonlahden itärannalla Kivenlahden, Espoonlahden keskuksen ja Soukan välissä sijaitseva asuinalue, joka kuuluu Espoonlahden kaupunginosaan.[1] Samalla nimellä kutsutaan myös Kiven- ja Soukanlahtien välissä sijaitsevaa lahtea. Vuodenvaihteessa 2019 alueen väkiluku oli noin 4 000.[2]
Laurinlahti lienee saanut nimensä meren rantaan asettuneen Lars-nimisen miehen mukaan.[3] Läheisen lahden nimen Larsvik arvellaan syntyneen asutuksen nimeä myöhemmin asutusnimen mukaiseksi.[4] Lahdella on ehkä aikaisemmin ollut muita nimiä, mutta ne eivät ole säilyneet.[3]
Varhaisimmat merkit ihmisistä Laurinlahden alueella ovat 1500– 500 eaa. rakennetut röykkiöhaudat, jotka sijaitsevat nykyisin asutuksen keskellä Krattivuorella ja sen tuntumassa.[5] [6] Larsvikin torppa sijaitsi kuitenkin osapuilleen nykyisten Espoonlahdenrannan ja Ankkuritien risteyksen kohdalla.[3] Omana aikanaan sen kuvattiin sijainneen Stensvikin kylän mailla, kylän keskuksen kaakkoispuolella.[3]
Larsvik mainitaan ensimmäistä kertaa kartassa vuonna 1787.[5] 1900-luvun alussa lahden rannalle, korkeahkon kumpareen laelle rakennettiin Villa Larsvik.[7] Alueen laajempi asuttaminen alkoi vuoden 1938 jälkeen. Sen lähtökohtana oli Villa Larsvikin maista lohkottu yhtenäinen alue, jonka 99 tontille villan omistaja Alexander Frey perusti huvilayhdyskunnan. Se tunnettiin aluksi nimellä Lasrsvik samhälle (Laurinlahden yhdyskunta).[8] Asutuksen laajentuessa nimeä Larsvik alettiin käyttää myös aluenimenä.[8] Se suomennettiin muotoon Laurinlahti vuonna 1960.[3] Vuonna 1970 alueennimi Laurinlahti - Larsvik oli mukana Espoon opaskartassa ja samoihin aikoihin nimi vakiintui myös lahden nimeksi.[3]
Aluksi vain kesäisin asuttu ja väljästi rakennettu Larsvik samhälle muuntui ja tiivistyi 1970-luvulla tehdyn kaavoituksen ja katuverkoston rakentamisen jälkeen matalasti rakennetuksi pien- ja rivitaloalueeksi.[9] Alkuperäistä yhdyskuntaa täydentävät alueet on toteutettu pientaloalueena käyttäen samaa rakennustapaa kuin Laurinlahdessa muuallakin.[10]
Vaikka Laurinlahti on käytännössä rakennettu valmiiksi, asuinalueen eteläosan täydennysrakentaminen jatkuu. Siellä on haluttu poiketa asemakaavasta, rakentaa tiiviimmin ja korkeammalle vetoamalla pieniin poikkeamiin.[11] Samalla alueella on lähestulkoon kaikkialla muualla rannan välittömässä läheisyydessä kulkeva Rantaraitti jouduttu siirtämään kadun varteen.[12] Asemakaavan poikkeusta on anottu myös alueen viimeisen laajan, toistaiseksi rakentamattoman alueen suhteen. Ehdotus kerrostalojen rakentamisesta on herättänyt närkästynyttä vastarintaa.[13][14]
Villa Larsvikin lisäksi Laurinlahdessa sijaitsee funktionalistinen Villa Korsnäs.
Lähteet muokkaa
- Laurinlahden yhdyskunta 1948–1998. Lohjan painotuote Oy, 1998. ISBN 952-91-0104-X. (Laurinlahden asukayhdistyksen 50-vuotishistoriikki, LLY 1998.)
Viitteet muokkaa
- ↑ Karttamerkinnät Pauli Saloranta: Espoonlahti_kotikaupunkipolut.pdf Espoon kaupunki. Arkistoitu 6.4.2015. Viitattu 22. helmikuuta, 2017.
- ↑ Taulukko 3. Väestö iän mukaan pienalueittain vuodenvaihteessa 2018/2019 ESPOON ASUKASLUKU VUODENVAIHTEESSA 2018/2019 : Tietoisku 3/2019. 18.4.2019. Arkistoitu 22.9.2020. Viitattu 22.8.2019.
- ↑ a b c d e f Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus: LO Laajavuorenpolulta Oxfotintielle 2008. Espoon kaupunki. Arkistoitu 24.2.2017. Viitattu 22. helmikuuta, 2017.
- ↑ Näkökulmia nimistöön, Espoonlahti – Esboviken www.espoo.fi. Espoon kaupunki. Arkistoitu 1.4.2017. Viitattu 23.2.2017.
- ↑ a b LLY 1998, s. 5.
- ↑ Pauli Saloranta: Espoon kaupunkipolut, Espoonlahti, s. 11. Kartan kohta 10.. Espoon kaupunki, 2005.
- ↑ Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kultturimaisema, s. 168. Toinen, tarkistettu painos. Espoon kaupunginmuseo, 1991. ISBN 951-857-182-1.
- ↑ a b LLY 1998, s. 7.
- ↑ LLY 1998, s. 11–12.
- ↑ LLY 1998, s. 12.
- ↑ LLY1998, sivut 19 ja 18.
- ↑ Rantaraitin pysäkkikartta Espoon kaupunki. Arkistoitu 12.3.2016. Viitattu Helmikuun 22, 2017..
- ↑ Laurinlahti 411611 Kaavaehdotus Espoon kaupunki. Arkistoitu 24.2.2017. Viitattu Helmikuun 22, 2017.
- ↑ Katja Riihola: Asukkaat raivoissaan Bernerin talohankkeesta "Kerrostalot eivät sovi merenranta-alueelle" Länsiväylä. 2.11.2016. Viitattu Helmikuun 23, 2017.