Lauri Kantola

suomalainen kansanedustaja

Lauri Kantola (19. huhtikuuta 1908 Reisjärvi13. huhtikuuta 1990 Espoo) oli suomalainen kommunistipoliitikko, kansanedustaja ja toiminnanjohtaja. Kantola toimi Suomen kansan demokraattisen liiton kansanedustajana Uudenmaan vaalipiiristä vuosina 1962–1975. Kantola työskenteli 1930-luvulta alkaen monissa eri tehtävissä kommunistisissa ja kansandemokraattisissa järjestöissä. Hän kuului Suomen kommunistisen puolueen keskuskomiteaan vuosina 1951–1969 ja 1978–1982.

Kantola työskenteli 1920-luvulla maa-, metsä- ja uittotöissä.[1] Synnyinseudullaan hänet tunnettiin tuohon aikaan aktiivisena työväenliikkeen edustajana. Hän oli perustamassa Reisjärven ensimmäistä varsinaista urheiluseuraa, Reisjärven Voimaa.[2] Vuonna 1926 hän liittyi SKP:hen.[3] Kantola oli kahdesti vangittuna poliittisen toimintansa johdosta, vuosina 1929–1933 ja 1941–1944.[1] Vuosina 19331938[2] Kantola opiskeli Kansainvälisessä Lenin-koulussa Moskovassa. Neuvostoliitossa ollessaan hän käytti salanimeä Anders Karp.[4]

Vapauduttuaan jatkosodan jälkeen Kantola toimi ensin Suomi–Neuvostoliitto-Seuran järjestösihteerinä ja vuosina 1945–1947 SAK:n valistuspäällikkönä.[1] Tätä seurasi pesti Yleisradion Työmiehen tunti -ohjelman vetäjänä. Radiossa Kantola käytti nimimerkkiä Pikkuserkku. Tultuaan erotetuksi radiosta Kantola siirtyi SKP:n keskuskomitean sihteeriksi.[5] 1950-luvulla hän teki opintomatkoja Romaniaan, Neuvostoliittoon ja DDR:ään[2]. Tammikuussa 1956 Kantola lähetettiin Moskovaan, jossa hän työskenteli kolme vuotta Moskovan radion suomenkielisenä juontajana sekä Kansan Uutisten Moskovan-kirjeenvaihtajana. Kantolalla oli Neuvostoliitossa tärkeä rooli SKP:n ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskinäisten suhteiden hoitajana.[5]

SKP:n hajottua kahteen kilpailevaan ryhmittymään 1960-luvun loppupuolella Kantola valitsi suuntauksekseen opposition. Hänet valittiin keväällä 1969 opposition perustaman Kommunistien maatakäsittävän neuvottelukunnan työvaliokuntaan.[5]

Kantola valittiin presidentin valitsijamieheksi vaaleissa 1962 ja 1968. Hän oli myös Espoon kaupunginvaltuuston jäsen.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Lauri Kantola Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b c Henkilöitä www.reisjarvi.fi. Reisjärven kunta. Arkistoitu 4.9.2007. Viitattu 2. helmikuuta 2008.
  3. SKP:n toiminnasta 17. ja 18. edustajakokouksen väliseltä ajalta (SKP 1978), s. 56.
  4. Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi (SKS 2006), s. 429.
  5. a b c Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu (Edita 1999), s. 156.

Aiheesta muualla muokkaa