Laura (nimi)

naisen etunimi
Tämä artikkeli käsittelee etunimeä Laura. Muita merkityksiä katso täsmennyssivulta Laura.

Laura on monissa maissa yleinen naisen etunimi. Nimipäivä suomalaisessa ja Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa on 18. tammikuuta. Suomalaiseen almanakkaan se on otettu vuonna 1908. Ruotsissa Laura pääsi almanakkaan 1901. Suomessa Laura on Laurin sisarnimi.

Laura
Nimipäivä  
– suomenkielinen 18. tammikuuta
– ruotsinkielinen 18. tammikuuta
– ortodoksinen
Muunnelmia Lavra, Lara, Laure, Laurie, Lorita, Laurinda, Lora, Laurissa, Loris, Lorelle, Lauriina, Laurine, Laurelle, Lore, Lorie
Vastineita eri kielissä Laura
Nimen alkuperä Laurus, Laurentius

Laura tulee latinankielisestä sanasta laurus, joka tarkoittaa laakeripuuta. Antiikin Roomassa laakeripuun lehtiä käytettiin voitonseppeleissä (laakeriseppeleissä) ja vaatteiden koristeluissa. Nimi tarkoittaa myös kunniaa, kuuluisuutta ja henkeä (spirit). Kreikaksi nimi kirjoitetaan Λάυρα ja kyrillisillä kirjaimilla Лаура. Nimi Laura liitetään Kreikan mytologiassa Daphne-nymfiin, joka paetessaan Apollon lempeä muuttui laakeripuuksi.

Laura on suosittu nimi monissa maissa, mm. Suomessa. Suomessa Laura on ollut monesti vuoden suosituimpia nimiä. Vuosina 1997, 1998 ja 2001 Laura oli suosituin tyttölapsille ensimmäiseksi nimeksi annettu nimi.lähde? 1800-luvun lopulta vuoden 2019 loppuun mennessä nimi on Suomessa ollut 33 215 naisella.[1]

Nimestä on monia eri variaatioita, muun muassa Lavra, Laure, Laurie, Lorita, Laurinda, Lora, Laurissa ja Loris.

Tunnettuja Lauroja muokkaa

Kuvitteellisia Lauroja muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Vilkuna, Kustaa: Etunimet, osa kirjassa Joka kodin suuri nimikirja. Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1996.

Viitteet muokkaa

  1. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 9.4.2020.

Aiheesta muualla muokkaa