Wikipedia

Lassen Volcanicin kansallispuisto

Lassen Volcanicin kansallispuisto (engl. Lassen Volcanic National Park) on yhdysvaltalainen, 9. kesäkuuta vuonna 1916 perustettu kansallispuisto. Se sijaitsee Yhdysvaltain Kalifornian osavaltiossa. Kansallispuisto ulottuu 429 km² laajuiselle alueelle, ja sitä hallinnoi Yhdysvaltain National Park Service. Puiston kuuluisin nähtävyys on alueella sijaitseva tulivuori Lassen Peak.

Lassen Volcanicin kansallispuisto

Lassen Peak

Sijainti
Lähin kaupunki
Redding, Kalifornia
Pinta-ala
429 km²
Hallinto
Nimi alkuperäiskielellä
Lassen Volcanic National ParkView and modify data on Wikidata
Tyyppi
Yhdysvaltain kansallispuisto, kansallispuistoView and modify data on Wikidata
Perustettu
Kävijämäärä
1 250 000 (2003)
Hallinto
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Historia muokkaa

Alkuperäisamerikkalaiset heimot asuttivat nykyisen Lassenin kansallispuiston aluetta ennen eurooppalaisten uudisasukkaiden saapumista alueelle. Lassenissa elivät muun muassa Maidu-, Atsugewi-, Yana- ja Yahi-intiaaniheimot. Maidut asuttivat itä- ja eteläalueita, Atsugewit pohjoisia seutuja. Yanat ja Yahit elivät länsialueilla. Heimot tiesivät Lassen Peak -vuoren olevan "täynnä tulta", eli olevan vulkaanisesti aktiivinen, ja uskoivat sen jonakin päivänä purkautuvan. [1]

Metsästäjä Peter Skene Ogdenin oletetaan olleen yksi ensimmäisiä eurooppalaisia Lassenin alueella. Hän saapui alueelle 1800-luvulla. Hänen jälkeensä tuli useita muitakin, jotka antoivat jokainen uuden nimen nykyiselle Lassen Peakille. Aikanaan enemmänkin eurooppalaisia saapui Lasseniin. He tosin käyttivät aluetta vain läpikulkureittinä matkallaan Kalifornian hedelmällisempään Sacramento Valleyyn. Eräs uudisasukkaiden oppaana toimiva mies oli tanskalainen Peter Lassen, joka oli jo pitkään tutkinut Lassenia ympäröiviä seutuja ja tunsi ne tarpeeksi hyvin voidakseen opastaa ihmisryhmiä alueen läpi. Lassen Peak ja kansallispuisto nimettiin myöhemmin hänen mukaansa. [1]

 
Luminen Lassen Peak.

1840-luvun loppupuolella alkanut kultaryntäys aiheutti paljon vahinkoa muun Kalifornian luonnolle ja eläimistölle, mutta syrjäinen Lassen ei siitä kärsinyt. Esimerkiksi kaivostoiminnasta tuli kuitenkin alueen tärkeä tulonlähde karjankasvatuksen ja puunhakkuun lisäksi. 1860-luvulla Lassenin geologisia ilmiöitä alettiin tarkemmin tutkia; muun muassa metsästäjä Kendall Vanhook Bumpass tutki alueen suurinta tuliperäistä ilmiötä, joukkoa kuumia lähteitä ja kuumia muta-altaita, joka sai sittemmin nimekseen Bumpassin helvetti (engl. Bumpass Hell). Nimen kerrotaan johtuneen siitä, että sen löytäjä Kendall Bumpass sattui loukkaamaan jalkansa aluetta tutkiessaan, ja palattuaan retkeltään hän tästä ärtyneenä kuvaili ystävilleen paikkaa "helvetiksi". [1] [2]

 
Bumpass Hell.

Lassenia alettiin ensin suojella Lassen Peakin metsiensuojelualueena (engl. Lassen Peak Forest Preserve). Vuonna 1907 presidentti Theodore Roosevelt julisti Lassen Peakin Yhdysvaltain kansalliseksi suojelumonumentiksi. Suojelumonumentti ei vielä silloin käsittänyt koko nykyisen kansallispuiston aluetta. Toinen alueelle perustettu suojelumonumentti suojeli Cinder Conea, vulkaanista tuhkakartiota. Vuonna 1916 nämä kaksi suojelumonumenttia ja niiden lähialueet yhdistettiin ja kohotettiin kansallispuiston asemaan.

Vuosina 1914–1921 Lassen Peak-tulivuori purkautui muutaman kerran. Purkauksen seurauksena maanpinnalle nousi laavaa ja tuhkaa. Ne tuhosivat useita Lassenin rakennuksia. Tulivuorta on siitä lähtien tarkkailtu. Vuoden 1980 St. Helens -tulivuoren purkautuminen tehosti valvontaa entisestään Lasseninkin alueella.

Geologia muokkaa

Plioseenikaudella Sierra Nevadan vuoriston kohoaminen ja alueen vulkaaninen toiminta nostattivat yhdessä laharin, pyroklastisen virran, joka muodosti lopulta niin sanotun Tuscanin muodostelman. Nykyään muodotelma ei ole näkyvissä missään puiston osassa, sillä se jää hieman maanpinnan alle. Plioseenikaudella syntyi useita "laavakenttiä", kun basalttiset laavavirrat peittivät alueita. Myöhäisellä plioseenikaudella ja pleistoseenikaudella basalttinen laava-alue peittyi andesiittisella laavalla. Andesiittilaava peitti lisäksi puiston lounaisalueen, ja pitkään puisto olikin kuin yksi suuri laavakenttä. Nykyisen puiston itäpuolella basalttinen laava purkautui ja muodosti matalia kukkuloita, jotka myöhemmin eroosion johdosta kuluivat lähes olemattomiin. [3]

Luonto muokkaa

 
Lassenissa kasvaa paljon havupuita.

Lassen Volcanic sijaitsee heinäaron ja vuoriston havumetsän kasvillisuusvyöhykkeellä. Kansallispuiston kasveihin kuuluvat muun muassa lukuiset villikukat kuten orvokit, lupiinit ja iirikset. Alueella kasvaa lisäksi lukuisia havupuita. Esimerkiksi harmaapihdat, ponderosa- ja jeffreynmännyt viihtyvät hyvin Lassenissa. Muitakin pihtalajeja on tavattu etenkin puiston korkeammilta seuduilta. Alueelta löytyy myös sianpuolukan eri lajeja, karviaisia ja Ceanothus-suvun pensaita. [4]

Lassenin kansallispuistossa on melko rikas eläimistö. Alueella elää sekä matelijoita ja lintuja että pieniä ja suuria nisäkkäitä. Lassenin matelijoihin kuuluu muun muassa muutama käärmelaji, linnuista esimerkkeinä ovat amerikanhuuhkaja, tikka ja samettinärhi. Muun muassa oravat, maaoravat, jänikset ja haisunäädät kuuluvat alueen pieniin nisäkkäisiin. Suurempiin nisäkkäisiin lukeutuvat esimerkiksi ketut, hirvieläimet ja puumat, joista jälkimmäistä tavataan tosin alueelta harvemmin. [4]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c European Influence Exploring Lassen Volcanic National Park. Arkistoitu 26.4.2007. Viitattu 27. maaliskuuta 2007. (englanniksi)
  2. ↑ Bumbass Hell Mount Lassen Volcanic National Park. Viitattu 27. maaliskuuta 2007. (englanniksi)
  3. ↑ Volcanoes / Lava Flows National Park Service. Viitattu 30. maaliskuuta 2007. (englanniksi)
  4. ↑ a b Flora and Fauna of Lassen Park Exploring Lassen Volcanic National Park. Arkistoitu 26.4.2007. Viitattu 28. maaliskuuta 2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Yhdysvaltain kansallispuistot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lassen_Volcanicin_kansallispuisto&oldid=20722347”