Lassakuume
Lassakuume on arenaviruksen aiheuttama verenvuotokuume. Sen isäntänä on rotta, jonka virusta sisältävä virtsa leviää pölyn ja elintarvikkeiden välityksellä ihmiseen.
Lassakuume tarttuu myös sekundäärisesti ihmisestä ihmiseen.
Tautia esiintyy endeemisenä Länsi-Afrikassa. Tautiin ei ole rokotetta (tilanne 2018).[1]
Lassakuumeen kuolleisuus on nykyään noin 2 prosenttia.
Etymologia muokkaa
Nimensä lassakuume on saanut nigerialaisesta Lassan kaupungista, jonka ympäristössä diagnosoitiin taudin ensimmäiset tieteellisesti todennetut tapaukset vuonna 1969[2].
Esiintyvyys muokkaa
Lassakuumetta esiintyy Länsi-Afrikassa arviolta 100 000–300 000 tartuntaa vuodessa[3][2]. Arvioiden tekeminen tosin on hankalaa muun muassa tilastoinnin ja terveydenhuollon puutteellisuuksien takia. Esimerkiksi Nigerian tautikeskus pyrkii osaltaan seuraamaan tautia.[4]
Oireet muokkaa
Taudin oireet ilmenevät 1–3 viikon kuluessa tartunnasta
- korkea kuume (yli 38,5 °C)
- kurkkukipu
- yskä
- selkäkipu
- vatsakipu
- veristä oksentelua
- veriripuli
Hoito muokkaa
Lassakuumeen diagnosointi on hankalaa, koska sen oireet ovat moninaiset ja epämääräiset. Ne muistuttavat ebola- ja Marburg-virusinfektioita sekä malariaa.
Lääkityksenä on ribaviriini (Copegus, Rebetol) -antiviruslääke.
Lähteet muokkaa
- ↑ Charlie Weller: Lassa fever: The killer disease with no vaccine 5.3.2018. BBC, bbc.com. Viitattu 20.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta-. ja ehkäisykeskukset (englanniksi)
- ↑ Lassa fever Health Topics A to Z. World Health Organization. Viitattu 2. elokuuta 2011. (englanniksi)
- ↑ Lassa fever outbreak update, 24 January 2018 24.1.2018. Reliefweb, reliefweb.int. Viitattu 20.4.2020. (englanniksi)