Larry Kramer
Larry Kramer (25. kesäkuuta 1935 Bridgeport, Connecticut, Yhdysvallat – 27. toukokuuta 2020[1]) oli yhdysvaltalainen näytelmä- ja romaanikirjailija sekä ihmisoikeusaktivisti. Hän ajoi homoseksuaalisten oikeuksien puolesta ja perusti 1980-luvulla Gay Men’s Health Crisis- ja ACT UP -ryhmät taistelemaan AIDS-epidemiaa vastaan. Kramer tunnettiin aggressiivisena ja poleemisena puhujana, joka kritisoi sekä Yhdysvaltain hallintokoneistoa että homoseksuaalisten seksuaalikulttuuria. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1985 kantaesitetty The Normal Heart.
| Larry Kramer | |
|---|---|
 Larry Kramer koiransa Tigerin kanssa huhtikuussa 2007. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. kesäkuuta 1935[1] Bridgeport, Connecticut, Yhdysvallat[1] |
| Kuollut | 27. toukokuuta 2020 (84 vuotta)[1] |
| Kansalaisuus | Yhdysvallat |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Nuoruus ja opiskelu muokkaa
Kramer syntyi Bridgeportissa, Connecticutissa. Hänen suhteensa isäänsä oli vaikea, ja asianajajaisä kutsui häntä jo nuorena ”nynnyksi” (”sissy”).[2] Kramer aloitti vuonna 1953 Yalen yliopistossa. Hän yritti ensimmäisenä vuotenaan itsemurhaa koettuaan ulkopuolisuutta homoseksuaalisuutensa takia. Kramer löysi kuitenkin lopulta paikkansa ja esiintyi kuorossa ja yliopiston teatterituotannoissa. Hän myös alkoi käydä äitinsä ja veljensä tukemana psykoanalyyttisessä terapiassa, jonka hän on myöhemmin kertonut pelastaneen hänet.[3]
Ura muokkaa
Uran alku elokuva-alalla muokkaa
Kramer suoritti vuonna 1957 englannin kielestä alemman korkeakoulututkinnon. Hän palveli puoli vuotta United States Army Reservessä ja sai sen jälkeen paikan William Morris Agencyltä. Sen jälkeen hän toimi Columbia Picturesin kaukokirjoittajana ja tekstisuunnittelijana. Kramerista tuli Columbialla henkilö, joka tutki käsikirjoitusia ja kirjoja, jotka voisivat sopia elokuvattavaksi. Hän muutti vuonna 1961 Lontooseen, missä hän toimi muun muassa Arabian Lawrencen (1962) ja Tohtori Outolemmen (1964) tuotannoissa.[3]
United Artists palkkasi Kramerin vuonna 1965 toimitusjohtajan apulaiseksi. Hän jatkoi pian tuottajaksi ja oli tuottamassa ja käsikirjoittamassa muun muassa vuodne 1969 elokuvaa Women in Love – rakastavaisia, joka perustuu D. H. Lawrencen romaaniin. Hän oli siitä ehdolla parhaan sovitetun käsikirjoitetuksen Oscariin. Kramerin viimeinen elokuvakäsikirjoitus oli vuonna 1973 ilmestynyt Shangri-La.[3]
Teatterista aktivismiin muokkaa
Kramer muutti vuonna 1972 New Yorkiin ja alkoi keskittyä teatteriin. Hänen ensimmäinen tuotantonsa oli näytelmä neljästä ystävyksestä, joista yksi oli homoseksuaali. Näytelmä ei menestynyt, ja Kramer siirtyi sen jälkeen kirjalliselle uralle. Hänen romaaninsa Hinttarit ilmestyi vuonna 1978. Se kertoo keski-ikäisestä homomiehestä, joka etsii rakkautta New Yorkin hedonistisesta ilmapiiristä. Romaani menestyi sekä kaupallisesti että kriittisesti, vaikka jotkin homomiehet syytivät sitä nihilistikseksi ja toisaalta konservatiivit homoseksin graafisesta kuvaamisesta.[3]
Kramerin ura aktivistina sai sykäksen heinäkuussa 1981, kun New Yorkin ja Kalifornian homomiehillä havaittiin Kaposin sarkoomaepidemia, joka yhdistettiin alkujaan AIDSiin. Kramer kokosi alkuvuodesta 1982 AIDSin vastaista taistelua varten Gay Men’s Health Crisis -ryhmän. Kramerin asema ryhmän sisällä oli heti alkujaan hankala, sillä hän oli tyyliltään huomattavasti aggressiivisempi kuin ryhmän yleinen poliittinen arkuus. Kramer kirjoitti maaliskuussa 1983 homolehti New York Nativeen artikkelin ”1,112 and Counting”, jossa hän hyökkäsi muun muassa Yhdysvaltain terveysvirastoa, New Yorkin pormestaria Ed Kochia ja terveysvakuutuksia vastaan. Lisäksi hän syytti muita homomiehiä vastuuttomasta seksuaalikäyttäytymisestä.[3]
Kramer erosi GMHC:stä huhtikuussa 1983, kun hän ei ollut saanut kutsua tapaamisessa, jossa ryhmä keskusteli AIDSista Ed Kochin kanssa. GMHC:n johto ei käytännössä vastustanut eroa, sillä häntä pidettiin hankalana koko ryhmän asialle.[3]
Kramer vaati maaliskuussa 1987 suoremman toiminnan ryhmää. Sellaiseksi perustettiin ACT UP, joka pyrki lisäämään HIV/AIDS-tietoisuutta protesteilla ja mielenilmauksilla. Kramer ja muut ACT UP -ryhmän aktivistit järjestivät vielä maaliskuun 1987 aikana Wall Streetillä saarron, minkä jälkeen HIV-lääke atsidotymidiini hyväksyttiin Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastossa poikkeuksellisen nopeasti.[3] Vaikka ACT UP oli ryhmänä militantimpi kuin GMHC, Kramer erotettiin lopulta myös siitä.[2]
Näytelmiä ja muita tekstejä muokkaa
Kramer kirjoitti kokemuksistaan AIDS-aktivistina näytelmän The Normal Heart, joka sai kantaesityksensä vuonna 1985.[3] Näytelmä oli semiomaelämäkerrallinen, ja se oli erittäin suosittu. Sitä esitettiin lähes 300 kertaa, ja se sai rinnakkaisnäytelmiä useassa kaupungissa.[2] Siitä vuonna 2014 tehty samanniminen televisioelokuva palkittiin Emmy-palkinnolla. Kramer kirjoitti teokselle myös jatko-osan The Destiny of Me, joka julkaistiin vuonna 1992. Kramerin lehtikirjoituksista julkaistiin vuonna 1989 kokoelma Reports from the Holocaust: The Making of an AIDS Activist. Kramerin romaani The American People, Volume 1: Search for My Heart (2015) on puolestaan revisionistinen romaani, joka esittää joidenkin Yhdysvaltain merkkihenkilöiden olleen homoseksuaaleja.[3]
Kramer työsti vuosikymmenien ajan massiivista teosta homoseksuaalisuuden historiasta Yhdysvalloissa. Ensimmäinen lähes 800-sivuinen osa The American People julkaistiin huhtikuussa 2020.[2]
Yksityiselämä muokkaa
Kramerilla itsellään havaittiin HIV vuonna 1988.[2] Hän ei kuitenkaan sairastunut AIDSiin.[3] Vakavampia terveysongelmia aiheutti kuitenkin hepatiitti B -tartunnasta syntynyt maksasairaus.[2] Hän kävi lähellä kuolemaa vuonna 2001, mutta hänet pelasti viime hetken onnistunut maksansiirto saman vuoden 21. joulukuuta. Hän eli vuodesta 1991 yhdessä arkkitehti David Websterin kanssa. He menivät naimisiin vuonna 2013[2].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Gilbey, Ryan: Larry Kramer obituary The Guardian. 28.5.2020. Viitattu 29.5.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Colker, David: Larry Kramer, ‘Normal Heart’ playwright and AIDS activist, dies at 84 Los Angeles Times. 27.5.2020. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Pallardy, Richard: Larry Kramer Encyclopædia Britannica. 27.5.2020. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Larry Kramer Wikimedia Commonsissa
