Wikipedia

Larisa Lazutina

Larisa Jevgenjevna Lazutina (ven. Лариса Евгеньевна Лазутина, os. Ptitsina; s. 1. kesäkuuta 1965 Kontupohja, Karjalan ASNT, Neuvostoliitto) on entinen huipputason hiihtäjä, moninkertainen arvokisavoittaja.[1] Lazutinan menestyksekäs ura päättyi vuoden 2002 keväällä dopingrikkomukseen.[2]

Larisa Lazutina
Лариса Евгеньевна Лазутина
Henkilötiedot
Koko nimi Larisa Jevgenjevna Lazutina
Syntynyt1. kesäkuuta 1965 (ikä 58)
Kontupohja, Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliitto
Kansalaisuus  Neuvostoliitto
 Venäjä
Uran tiedot
Laji maastohiihtoView and modify data on Wikidata
Mitalit
Maa:  Neuvostoliitto
Naisten maastohiihto
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Oberstdorf 1987 4×5 km viesti
Pronssia Pronssia Oberstdorf 1987 20 km
Maa:  Venäjä
Naisten maastohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Albertville 1992 4×5 km viesti
Kultaa Kultaa Lillehammer 1994 4×5 km viesti
Kultaa Kultaa Nagano 1998 4×5 km viesti
Kultaa Kultaa Nagano 1998 5 km
Kultaa Kultaa Nagano 1998 takaa-ajo
Hopeaa Hopeaa Nagano 1998 15 km
Pronssia Pronssia Nagano 1998 30 km (v)
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Falun 1993 5 km
Kultaa Kultaa Falun 1993 4×5 km viesti
Kultaa Kultaa Thunder Bay 1995 5 km
Kultaa Kultaa Thunder Bay 1995 takaa-ajo
Kultaa Kultaa Thunder Bay 1995 15 km
Kultaa Kultaa Thunder Bay 1995 4×5 km viesti
Kultaa Kultaa Trondheim 1997 4×5 km viesti
Kultaa Kultaa Ramsau 1999 30 km
Kultaa Kultaa Ramsau 1999 4×5 km viesti
Kultaa Kultaa Lahti 2001 4×5 km viesti
Hopeaa Hopeaa Lahti 1989 30 km
Hopeaa Hopeaa Falun 1993 takaa-ajo
Hopeaa Hopeaa Lahti 2001 takaa-ajo
Pronssia Pronssia Lahti 2001 10 km

Elämä muokkaa

Lazutina aloitti hiihtämisen jo nuorella iällä, 5-vuotiaana, mutta hänen uransa parhaat vuodet ajoittuivat kypsälle iälle, 1990- ja 2000-luvun vaihteen tienoille. Lazutina hiihti jo 1987 Oberstdorfin MM-hiihdoissa, missä hän saavutti viestikultaa ja 20 kilometriltä pronssia. Hän kuului Neuvostoliiton hiihtojoukkueeseen myös 1988 Calgaryn olympialaisissa, mutta vain varajäsenenä, sillä joukkueessa oli sellaisia huippunimiä kuin Smetanina, Vencienė, Tihonova ja Nageikina.

1989 Lahden MM-kisoissa Lazutina pääsi hiihtämään ja voitti 30 kilometrillä hopeamitalin. Kaudella 1989–1990, hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun. 1992 Albertvillen olympialaisissa hän oli 26 vuoden ikäinen. Tuolloin henkilökohtaisista kirkkaimmista mitaleista kamppailivat maannainen Ljubov Jegorova sekä italialaiset Stefania Belmondo ja Manuela Di Centa. Lazutina voitti kultamitalin viestijoukkueessa Albertvillessa.

1993 MM-kisoissa Lazutina voitti 5 kilometrin kilpailun sekä oli mukana kultaa hiihtäneessä viestijoukkueessa ja hiihti hopealle 10 kilometrin kilpailussa. Viestikultaa hän voitti myös Lillehammerissa 1994.

1995 Thunder Bayn MM-hiihdoissa Lazutina voitti neljä kultamitalia ja hopean. 1997 MM-hiihdoissa Norjan Trondheimissa hän voitti viestin maailmanmestaruuden.

Trondheimin kisojen jälkeen, 31 vuoden ikäisenä, Lazutina ilmoitti lopettavansa hiihtouransa. Syynä päätökseen olivat muun muassa väsymys, sairastelu ja erimielisyydet Venäjän maajoukkueen johtajien kanssa. Kuitenkin saman vuoden toukokuussa Anatoli Aksentjev pyysi Lazutinan takaisin huippu-urheilun pariin. Lazutina ehdotti paluulle ehdoksi, että hän saisi harjoitella yksin, muun maajoukkueen ulkopuolelle. Häntä ryhtyi valmentamaan miehensä Gennadi. Uusi harjoitusmenetelmä tuotti hyviä tuloksia. Lazutina voitti 1998 Naganon olympialaisissa kolme kultamitalia, hopean ja pronssin. Kotiinsa palattuaan presidentti Boris Jeltsin myönsi hänelle Venäjän federaation sankarin tähden, korkeimman mahdollisen Venäjän kansalaiselle myönnettävän arvonimen. Samana vuonna hän voitti myös toistamiseen urallaan, yhdeksän vuoden tauon jälkeen, hiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun.

1999 MM-hiihdoissa Itävallan Ramsaussa hän voitti kultamitalin 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa ja viestissä kultamitalin, ja 2001 MM-hiihdoissa Lahdessa hän sai hopeaa takaa-ajosta ja 10 kilometrin hiihdosta pronssia.

Lazutina oli ilmoittanut 2002 Salt Lake Cityn olympialaisten jäävän hänen viimeisiksi arvokilpailuikseen. Olympialaisissa Venäjän naisten joukkue ei voinut osallistua viestihiihtoon Lazutinan hemoglobiiniarvon ylitettyä sallitun 160 rajan. Hän ei tiennyt mistä syy korkeisiin lukemiin johtui, mutta epäili korkeaa ilmanalaa ja kuukautisia. Hän joutui virtsatestiin, mutta pääsi ladulle 30 kilometrin kilpailuun ja voitti sen. Kilpailun jälkeisessä testissä hän, samoin kuin maannaisensa Olga Danilova sekä miesten 50 kilometrin kilpailun voittanut Espanjan Johan Mühlegg, jäi kiinni kielletyn darbepoetiini-hormonin käytöstä. Myöhemmin selvisi, että Lazutina oli antanut positiivisen doping-näytteen jo aiemmin saman kauden aikana, eikä hänellä olisi ollut osallistumisoikeutta koko kisoihin, ja menetti myös kaksi muuta kisoista voittamaansa mitalia samoin kuin kauden aikaisemmat maailmancupin sijoituksensa. On epäselvää, miksi Lazutinan ylipäätänsä annettiin hiihtää kisoissa.

Yksityiselämä muokkaa

Urheilu-uransa jälkeen Lazutina on lähtenyt politiikkaan, ja ollut duuman varajäsen vuodesta 2003.[2] Lazutinalla on karjalaisia sukujuuria.[3][4]

Saavutuksia muokkaa

Arvokisat muokkaa

Maailmancupin henkilökohtaisten matkojen osakilpailuvoitot muokkaa

  1. 15. joulukuuta 1989 Thunder Bay, 15 km
  2. 21. helmikuuta 1993 Falun, 5 km
  3. 19. maaliskuuta 1994 Thunder Bay, 5 km
  4. 11. helmikuuta 1995 Oslo, 30 km
  5. 10. maaliskuuta 1995 Thunder Bay, 15 km
  6. 12. maaliskuuta 1995 Thunder Bay, 5 km
  7. 14. maaliskuuta 1995 Thunder Bay, takaa-ajo
  8. 17. joulukuuta 1995 Santa Caterina, 10 km
  9. 22. marraskuuta 1997 Beitostölen, 5 km
  10. 16. joulukuuta 1997 Val di Fiemme, 15 km
  11. 11. maaliskuuta 1998 Falun, 5 km
  12. 14. maaliskuuta 1998 Oslo, 30 km
  13. 27. helmikuuta 1999 Ramsau, 30 km
  14. 7. maaliskuuta 1999 Lahti, 10 km
  15. 13. maaliskuuta 1999 Falun, 15 km
  16. 12. joulukuuta 1999 Sappada, 10 km
  17. 12. tammikuuta 2000 Nové Město, 10 km
  18. 5. helmikuuta 2000 Lillehammer, takaa-ajo
  19. 4. maaliskuuta 2000 Lahti, 15 km
  20. 10. maaliskuuta 2001 Oslo, 30 km
  21. 18. maaliskuuta 2001 Falun, 10 km

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Larisa Lazutina Sports Reference. Arkistoitu 10.10.2011. Viitattu 24.11.2013.
  2. ↑ a b Russian Olympic athletes adjust to life after doping scandals 12.3.2013. Russia beyond the headlines. Viitattu 24.11.2013.
  3. ↑ Suomalais-ugrilaisen maailman nimet tulivat ilmi | Karjalan Sanomat www.karjalansanomat.ru. Viitattu 9.12.2020. [vanhentunut linkki]
  4. ↑ Itkonen, Hannu: Vanhaa ja uutta – Venäjän Karjalan urheilu ja liiKunta muutoKsessa?. Liikunta & Tiede, 45 • 6/2008.

Aiheesta muualla muokkaa


Naisten viiden kilometrin hiihdon olympiavoittajat

1964: Klavdija Bojarskih | 1968: Toini Gustafsson | 1972: Galina Kulakova | 1976: Helena Takalo | 1980: Raisa Smetanina | 1984: Marja-Liisa Hämäläinen | 1988: Marjo Matikainen | 1992: Marjut Lukkarinen | 1994: Ljubov Jegorova | 1998: Larisa Lazutina

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Larisa_Lazutina&oldid=21342165”