Lapinlahden sairaala

Lapinlahden sairaala on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön valmistunut sairaala ja koko Euroopan vanhimpia psykiatrista hoitoa varten rakennettuja hoitolaitoksia. Se sijaitsee Helsingissä Lapinlahden osa-alueella meren rannalla Hietaniemen hautausmaan läheisyydessä.

Lapinlahden sairaala.

Sairaala-alue ilmakuvassa.

Sairaala valmistui vuonna 1841 Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan. 160 vuotta toiminnassa olleessa sairaalassa toimi viimeiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisen osaston syömishäiriöosasto, -poliklinikka ja -päiväosasto. Sairaalatoiminta päättyi vuonna 2008.

Sairaalaa on alusta lähtien ympäröinyt laaja puutarha. Siitä on aikojen kuluessa lohkaistu alueita muun muassa Länsiväylän rakentamiseksi, mutta sen keskeisin osa on yhä jäljellä.

Historia

Sairaalan toinen ylilääkäri Anders Thiodolf Saelan.

Lapinlahden sairaala sai alkunsa Suomen suuriruhtinas, keisari Nikolai I:n aloitteesta. Hän piti tarkastuskäynnillään vuonna 1833 Suomen senhetkistä mielisairaanhoidon tilaa hyvin huonona. Niinpä keisari lähetti lääketieteen professori Carl Daniel von Haartmanin ottamaan mallia Pietarin mielisairaanhoidosta ja palkkasi Carl Ludvig Engelin suunnittelemaan ajanmukaisen mielisairaalan Helsinkiin. Sopivaksi paikaksi päätettiin Lapinniemi Helsingin keskustan länsipuolella.

Sairaalan ensimmäiseksi ylilääkäriksi nimettiin Leonard Fahlander, joka toimi ylilääkärinä vuosina 1841–1866. Aluksi hoitomuotona oli lähinnä eristys ja päätavoitteena oli potilaiden ja henkilökunnan suojeleminen väkivallalta. Sairaalassa ei ollut näihin aikoihin ollenkaan koulutettuja sairaanhoitajia. Ylilääkäri Fahlander kävi ulkomailla tutustumassa mielisairaanhoitoon ja kokemustensa innoittamana halusi kokeilla hoitoa ilman pakkokeinoja, mutta parin vuoden jälkeen kokeilut loppuivat henkilökunnan vastustukseen. Käytettyjä pakkokeinoja olivat muun muassa kahleet, pakkopaidat ja jalkaraudat.

Fahlanderin jälkeen ylilääkäriksi valittiin Thiodolf Saelan. Hän toimi virassa vuosina 1868–1904. Saelan oli merkittävä botanisti ja hän keskittyi paljon sairaala-alueen elävöittämiseen. Hoitokeinot eivät hänen aikanaan juurikaan kehittyneet. Saelanin aloitteesta rakennusta laajennettiin vuonna 1877 osastoilla väkivaltaisille ja epäsiisteille potilaille.

Sairaalan kolmas ylilääkäri oli Christian Sibelius, säveltäjä Jean Sibeliuksen veli, joka oli ylilääkärinä vuosina 1904–1922. Sibelius uudisti sairaalan hoitoa inhimillisempään suuntaan ja luopui pakkokeinoista. Hän myös keskittyi henkilökunnan koulutuksen kehittämiseen. Sairaalan ensimmäinen koulutettu sairaanhoitaja oli Lyyli Swan, joka paneutui hoidon kehittämiseen ja uusien hoitajien kouluttamiseen. Sibeliuksen oma sisar Linda Sibelius joutui Lapinlahden sairaalaan potilaaksi vuonna 1906. Hänet kuitenkin siirrettiin pian Nikkilän mielisairaalaan, jossa hän eli loppuelämänsä, vuoteen 1932 asti. Suomen sisällissodan aikaan Jean Sibelius perheineen muutti sotaa pakoon Ainolasta Lapinlahden sairaalaan muutaman kuukauden ajaksi.

Lapinlahden sairaalan sivurakennus "Venetsia", jossa oli aikoinaan pesula ja leipomo.

Harald Fabritius toimi ylilääkärinä vuosina 1925–1946. Fabritiuksen aikana rakennuksia remontoitiin ja tilojen viihtyvyyteen panostettiin. Helsingin suurpommitusten aikaan helmikuussa 1944 pommi osui Lapinlahden sairaalaan kuuluvaan rannan punatiliseen Venetsia-rakennukseen. Pommiin kuoli neljä henkeä.

Fabritiusta seurasivat ylilääkärinä Martti Kaila (1948–1967), Kalle Achté (1968–1991) ja viimeisenä ylilääkärinä Ranan Rimón (1991–2001). Sairaalan toiminnan loppuajaksi ylilääkärin tehtävät jaettiin kolmen henkilön kesken.

Sairaalatoiminnan loppuminen

Lapinlahden sairaalatoiminta päättyi lopullisesti 19. joulukuuta 2008, jolloin HUS:n psykiatrisen osaston syömishäiriöosasto, -poliklinikka ja -päiväosasto muuttivat Psykiatriakeskukseen.

Muun muassa opiskelijat olivat valtaamassa osaa käytöstä poistuneista rakennuksista. Vaatimuksissa on ollut sairaala-alueen hyödyntäminen myös jatkossa. Helsingin kaupunki aikoi peruskorjata sairaala-alueen sosiaaliviraston käyttöön, mutta vuonna 2013 valtuusto ei ottanut sairaalaa kymmenen vuoden investointiohjelmaansa. Kaupunki selvitti sairaalan mahdollista myyntiä tai vuokraamista.

Nykykäyttö

Vuonna 2015 Helsingin kaupunki ja Lapinlahden tilojen käyttöä ajavat osuuskunta Lapinlahden Tilajakamo ja Suomen Mielenterveysseura tekivät vuokrasopimuksen Lapinlahden sairaalan käytöstä. Tiloissa on sekä mielenterveyspalveluita että työhuoneita taiteilijoille ja yrityksille. Vuokrasopimus oli määräaikainen, ja kaupunki selvitti edelleen sairaalan myymistä.

Vuonna 2021 tilaa hallinnoi neljä päätoimijaa Lapinlahden lähde, joka on Mieli ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys, vastaa suurimmasta osasta tiloja ja niiden vuokrauksesta, Pro Lapinlahti mielenterveysseura vastaa suurimmasta osasta järjestötoiminnaasta, Lapinlahden tilanjakamo joka vuokraa päärakennuksen puolikkaasta tiloja mm. taiteilijoille sekä Alvila-rakennuksen asuntoja vuokraa Kakspy Palvelut oy.

Vuonna 2023 perustettiin Lapinlahti-säätiö, jonka tarkoituksena on tukea mielenterveyttä ja osallistavaa kulttuuria edistävää toimintaa entisenLapinlahden sairaalan alueella. Vuonna 2024 Lapinlahden lähde sai Euroopan talous- ja sosiaalikomitean myöntämän kansalais­yhteiskunta­palkinnon mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien ihmisten kanssa tehdystä työstä.

Rakennussuunnitelmat

Sairaalan tulevasta käytöstä järjestettiin ideakilpailu keväällä 2019, ja sen ratkettua Helsinki joko myy tai vuokraa sairaalakiinteistön. Kilpailuun saapui ainoastaan yksi ehdotus, jonka oli laatinut luxemburgilainen kiinteistösijoitusyhtiö Nrep.

Kilpailun tulokset julkistettiin maaliskuussa 2020, ja niiden perusteella rakennuksiin kaavailtiin Moomin Charactersin toimitiloja, Tove Janssonin museota, matkailumajaa ja työtiloja sekä muuta toimintaa. Lisäksi Nrepin suunnitelman mukaan alueelle oltaisiin rakennettu viisikerroksinen hotelli ja kaksi vanhainkotirakennusta. Hanketta arvosteltiin, koska taiteilijat, pienyritykset ja vapaaehtoisjärjestöt menettäisivät toimitilansa. Vuonna 2022 Helsingin kaupunki päätti luopua alueelle tulevasta uudisrakentamisesta ja säilyttää sairaala-alueen puiston kaupunkilaisten avoimessa käytössä.

Vuoden 2023 uudessa suunnitelmassa jossa ei ole uudisrakennuksia kolmannes rakennusten tilasta olisi varattu hostellitoiminnalle. Vuoden 2024 aikana aiotaan päättää alueen käytöstä. Rakennukset ovat huonossa kunnossa ja vaativat peruskorjausta. Suunnitelmissa on yhteisyritys Helsingin kaupungin ja Nrepin kanssa, joka remontoisi rakennuksia. Lapinlahti-säätiö on myös esittämässä omaa ehdotustaan rakennusten jatkokäytöstä ja remontoinnista. Suurimmat kysymykset liittyvät rakennusten remontoinnin rahoitukseen, säilyykö kaupunki rakennusten enemmistöomistajana ja siihen, että mikä osa päärakennuksesta olisi mahdollisesti hostellikäytöstä.

Helsingin kaupunki on suunnitellut rakennuttavansa Jätkäsaaren satamatunnelin Länsisatamasta Länsiväylälle. Yhdessä linjausvaihtoehdossa tunnelin suuaukko sijoittuisi Lapinlahden puiston eteläreunaan.

Tunnettuja käyttäjiä

Potilaita

• Josef Julius Wecksell, kirjailija, eli Lapinlahdessa vuodesta 1865 alkaen elämänsä viimeiset 42 vuotta
• Aleksis Kivi, kirjailija, hoidossa vuosina 1871–1872
• Paavo Tikkanen, lehtimies, hoidossa ennen kuolemaansa 1870-luvun alussa
• Jalmari Ruokokoski, taidemaalari, hoidossa useita kertoja vuodesta 1931
• Kerttu Nuorteva, desantti, hoidossa keväällä 1943 väärällä nimellä
• Helvi Juvonen, runoilija, hoidossa useita kertoja 1940-luvulla
• Lauri Viita, runoilija, pakkohoidossa kahdesti vuonna 1952
• Veijo Meri, kirjailija, hoidossa kolme viikkoa 1950-luvun lopulla
• Harri Sirola, kirjailija, hoidossa useita kertoja masennuksen vuoksi
• Vesa-Matti Loiri, taiteilija, hoidossa syksyllä 1979 depressiivisuuden vuoksi
• Tuija Ahvonen, näyttelijä, hoidossa psykiatrisella osastolla vuonna 1982

Ylilääkärit

• Leonard Fahlander 1841–1866
• Anders Thiodolf Saelan 1868–1904
• Christian Sibelius 1904–1922
• Harald Fabritius 1925–1946
• Martti Kaila 1948–1967
• Kalle Achté 1968–1991
• Ranan Rimón 1991–2001

Sairaala taiteessa

Jussi Parviaisen vuonna 2011 ohjaama dokumenttielokuva Yksinteoin 2 on kuvattu Lapinlahden sairaalassa.

Lähteet

• Heiskanen, Tarja & Vallisaari, Mirja & Liuksiala, Katja: Väkevät sielut — Tarinoita Lapinlahden sairaalasta. Into, 2021. ISBN 9789523516687.

Aiheesta muualla

• Lapinlahden lähde
• Lapinlahti. Helsingin kaupunki - suunnitelmat ja rakennushankkeet: Lapinlahden sairaalan alue]
• Pro Lapinlahti – Lappviken ry.
• Lapinlahden Lähde -hanke Mielenterveysseuran sivulla.
• Lapinlahden sairaala – hourujen hoidosta psyyken parantamiseen.
• Mieli ry:n kooste Lapinlahden sairaala-alueen toiminnasta vuoden 2022 lopulla
• Millaista on "Lapinlahdessa". Suomen Kuvalehden edustajan käynti Lapinlahden sairaalassa, Suomen Kuvalehti, 28.10.1933, nro 44, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot