Lapinlahden kunnalliskodin tulipalo

Lapinlahden kunnalliskodin tulipalo sattui huhtikuun 22. ja 23. päivien välisenä yönä 1966 Lapinlahden kunnan kunnalliskodin mielisairasosastolla. Onnettomuudessa kuoli heti 29 henkeä, ja sairaalassa menehtyi myöhemmin kaksi henkeä palossa saamiinsa vammoihin. Rakennus ei ollut käyttötarkoitukseensa sopiva, vaan sen rakenteet olivat hyvin palonarat. Myöskään valvontaa ei ollut riittävästi, jotta potilaat olisi ehditty saada ulos.[1] Lapinlahden kunnalliskodin tulipalo on Suomen lähihistorian eniten kuolonuhreja vaatinut tulipalo.[2]

Tulipalon uhrien muistomerkki Lapinlahden vanhalla hautausmaalla.

Hirsirakenteinen kaksikerroksinen rakennus oli valmistunut vuonna 1932. Kunnalliskoti sijaitsi noin 1,5 kilometrin päässä kuntakeskuksesta hyväkuntoisen tien varressa. Kunnalliskodin mielisairasosastolla oli 28 vahvistettua hoitopaikkaa, mutta sinne oli ahdettu 36 hoidokkia. Rakennuksen sisätilat olivat ahtaat ja sokkeloiset. Myös henkilökunnasta oli pulaa: lain ja asetusten mukaan mielisairasosastolle olisi vaadittu kuusi koulutettua hoitajaa, mutta Lapinlahden 36 potilaasta huolehti vain kaksi hoitajaa ja keittäjä.[2]

Palon tarkkaa syttymisaikaa ei saatu selville, mutta palohälytys tuli paloasemalle perjantai-iltana kello 23.25. Alakerran asukeista seitsemän onnistui pelastautumaan juoksemalla liekkimereksi muodostuneen käytävän läpi pihalle. Rakennuksessa asuivat yksi hoitaja, hänen kaksi tytärtään ja äitinsä sekä keittäjä. He kaikki, kuten myös yövuorossa ollut hoitaja, selvisivät palosta hengissä. Sen sijaan kaikki rakennuksen yläkertaan majoitetut potilaat saivat surmansa jäätyään liekkeihin.[2] Syttymispaikaksi todettiin miesten puolen tupakkahuone.[1] Sammutustöihin osallistuivat kaikki lähiseudun palokunnat. Rakennuksesta jäi jäljelle vain mustuneen hirsikasan, kuumuudessa vääntyneiden rautasänkyjen ja muun palojätteen keskelle törröttämään jäänyt savupiippu.[2]

Silloisen sosiaaliministeriön palon jälkeen tekemässä selvityksessä todettiin, että Suomessa toimi vielä noin 60 vanhainkodin mielisairasosastoa pääosin Lapinlahden kaltaisissa vanhanaikaisissa ja huonokuntoisissa puurakennuksissa. Paikallinen sosiaalihuollon piiritarkastaja sanoi omassa lausunnossaan todenneensa Lapinlahden vanhainkodin mielisairasosaston käyttötarkoitukseensa sopimattomaksi jo vuosia aiemmin.[2]

Kunnalliskodin palon uhreille on pystytetty muistomerkki Lapinlahden vanhalle hautausmaalle.[3] Muistomerkin yhteydessä oleva patsas on kopio Eemil Halosen vuonna 1934 Helsingin Hietaniemen hautausmaalle tekemästä Ernst Nevanlinnan hautamuistomerkistä.[4]

Lähteet muokkaa

  1. a b Lauri Santala, Lapinlahden kunnalliskodin mielisairasosasto ja sen palo 22.–23.4.1966, Palontorjunta 4/1966, viitattu 4.11.2014 (pdf)
  2. a b c d e Vesa Kovanen: Liekkimeri Lapinlahdella. Ilta-Sanomat 21. huhtikuuta 2018, Plus-liite s. 18. Helsinki: Sanoma Media.
  3. Kuvia vanhalta hautausmaalta, (Arkistoitu – Internet Archive) Lapinlahden seurakunta, viitattu 4.11.2014
  4. Liisa Lindgren: Memoria: Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri, s. 238–241, 290. SKS, Helsinki 2009.

Aiheesta muualla muokkaa