Lamposaari (Lappeenranta)
Lamposaari on Saimaan saari Lappeenrannassa keskustaajaman koillispuolella.[1] Saaren pinta-ala on 76 hehtaaria, ja siellä on 81 vakinaista asukasta (2009).[2] Vapaa-ajan asuntoja on 15 ja vapaa-ajan asukkaita 60 (2009).[2] Vakinaisessa väestössä mitattuna se on Etelä-Karjalan maakunnan suurin ilman kiinteää tieyhteyttä oleva pysyvästi asuttu saari.[2] Lamposaaren lossi liikennöi saaren ja mantereen Muukonniemen välillä.[1][3] Saari muodostuu itse asiassa kahdesta saaresta, sillä pienempi Utrasaari on liitetty Lamposaareen penkereen avulla.[1]
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Pinta-ala |
76 ha |
| Asukasluku |
81 |
|---|
Lamposaari on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.[4] Vuonna 1905 saareen perustettiin ruotsalaisen Collin & Co:n saha (myöhemmin Wahl & Co ja Rauma-Repola),[4][5][6] joka työllisti parhaimmillaan 300 henkilöä. Saha paloi vuonna 1967. Sahan ajoilta on jäljellä tyyliltään yhtenäisiä asuinrakennuksia, työväentalo ja toimistorakennuksia.[4] Saha sijaitsi saaren etelärannalla, lautatarhat Lamponiemessä ja Soukionniemessä.[7]
Lamposaaren lossi alkoi liikennöidä vuonna 1963.[8] Sahan lisäksi saaressa on ollut myös kansakoulu, posti ja kirjasto, mutta sahan palo johti asukasluvun laskuun ja palveluiden lakkauttamiseen.[8] Koulu lakkautettiin vuonna 1975[8] ja kirjasto vuonna 1991.[9] Posti toimi saaressa vielä 1980-luvulla.[8] Lamposaaren työväentaloa ja tanssilavaa käytetään edelleen esimerkiksi hääjuhlissa.[10][11]
Lamposaaressa toimii urheiluseura Lamposaaren Taimi. Taimen joukkue voitti Työväen Urheiluliiton voimistelumestaruuden vuonna 1953.[12]
Kirjallisuus muokkaa
- Rommi, Martti: Wahlin saha 1905–1967. Lappeenranta: Martti Rommi, 2013. ISBN 978-952-93-2627-3.
- Rommi, Martti: Lamposaari – Lappeenrannan ja Lauritsalan lähisaari, osa 1. Helsinki: Books on Demand, 2018. ISBN 978-952-80-3718-7.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ a b c Valtakunnallinen saaristopoliittinen toimenpideohjelma 2012–2015 2012. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ Lamposaari Finferries. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ a b c Rakennetun ympäristön nykytila Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2. 2008. Etelä-Karjalan liitto. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ Talka, Anu: Kaupunki muutosten kourissa Etelä-Karjalan museo. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ Arkisto Suomalaisen elinkeinoelämän keskusarkisto. Arkistoitu 21.7.2015. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta 17.3.2006. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ a b c d Kinnunen, Mauri: Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 14: Lamposaari Makkerin blogi. 24.3.2015. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ Lappeenrannan maakuntakirjaston historiikki Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 18.8.2017. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ Lamposaaren työväentalo ja tanssilava Etelä-Karjalan liitto. Arkistoitu 21.7.2015. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ Maantielauttaliikenteen palvelutaso, Itä-Suomi 19.9.2013. ELY-keskus. Arkistoitu 15.8.2014. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ Juuret Lappeella, kirjoituksia ja muistelmia Lappeelta Lappeen kotiseutuyhdistys. Arkistoitu 21.7.2015. Viitattu 17.7.2015.