Lammijärvi (Kiukainen)

Lammijärvi on kuivatettu järvi Satakunnassa Eurajoen ja Euran rajalla. Entinen järvi kuului Eurajoen vesistöön ja Eurajoki virtasi sen läpi Eurajoelle kuuluvan Irjanteen yläpuolella. Järvi kuivatettiin 1800-luvun alkupuoliskolla. Kuivatuksen tuloksena syntyi niittyjä, mutta nykyään paikalla on laaja peltoaukea.

Lammijärvi
Valtiot	Suomi
Paikkakunta	Eura (Kiukainen)
Koordinaatit	61°13′51″N, 21°53′24″E
Mittaustietoja
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Historia

Vuoden 1741 Daniel Ekmanin kartassa järven nimi oli "Lambi träsk". Lammen ympärillä oli niittyjä ja nittyjen ladot oli kaikki merkitty karttaan. Järvi oli tuolloin asumaton. Järven pohjoisreunaan oli kirjoitettu vielä "Kaukomäki", mikä saatoi tarkoittaa niittyjen omistusta. Järvellä tuli olla ainakin kaksi omistajaa, sillä sen halki kulki Euran ja Eurajoen välinen raja.

Vuoden 1849 Lindströmin kartassa "Eura socken 1849" on Lammijärvi piiretty järvenä, mutta nimen alle oli kirjoitettu ruots. uttorkadt eli laskettu tai kuivatettu. Lindströmin tiedon mukaan järvenlasku olisi alkanut tai saatu päätökseen. Tähän hankkeeseen saattaa viitata Huhdan kylässä (Mikala) asuneen talollisen Matts Michelssonin vuoden 1833 hakemus kuivattaa "Panelianlammi". Tällä on saatettu tarkoittaa Lamminjärveä.

Vuonna 1836 on joka tapauksessa toimitettu Lammijärven väliaikainen jako osakkaiden kesken. Heitä olivat Eurajoen Kaukomäen ja Sydänmaan osakkaita, joita oli 20 talon verran. Jakotapahtumassa tehtiin ensin kyläjako, jonka sisällä kylän talot saivat yhtä suuret osuudet.

Maantieto

Vuonna 1741 Ekman piirsi kartan Eurajoesta ja siihen hän sijoitti Lammijärven Irjanteen itäpuolelle. Järven ympärille hän piirsi niittyjä, joiden ladotkin hän oli merkinnyt karttaan. Järvi oli tuolloin asumaton. Ekman lisäsi karttaan myös mittakaavan, mutta järven hän oli piirtänyt lähes ympyräksi, mikä vähentää kartan tarkkuutta. Järven halkaisija oli noin 1000 "pituusyksikköä", mutta pituusyksikön suuruus tulisi ensin tietää.

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa Kyläjärvi on piirretty suurena järvenä. Vanhemmassa vuoden 1849 Lindströmin kartassa on jo maininta järvenlaskusta, joten Kalmbergin kartassa on oltava siinä asiassa virhe. Mutta jos järvi on piirretty karttaan muotonsa ja mittojensa puolesta oikein, voidaan sen mitat kuitenkin päätellä kartaston mittakaavan avulla. Tällöin järven pituus kunnanrajan suunnassa olisi ollut noin 2,2 kilometriä ja leveys olisi ollut noin 1,6 kilometriä. Järveen laski Eurajoki, jonka suu sijaitsi kaakkoisosassa olevassa niemessä. Myös järven laskuoja oli Eurajoki, ja sen luusua sijaitsi järven luoteiskulmassa. Pohjoispäässä olleeseen kapeaan lahteen laski metsäoja, jonka nykyinen nimi on Kauruunoja. Lounaan suunnasta järveen laski kahden lammen laskuojat. Lammet olivat Korpijärvi, joka on nykyään kuivattu pelloksi, ja Kaukjärvi, joka on kuivattu metsäksi.

Erikoista Kalmbergin kartassa on se, ettei järveä enää ollut silloin vaan sitä oli jo laskettu. Silti järvi on piirretty varsin suurena. Kalmbergin kartasto ei aina ole luotettava lähde, sillä se piirrettiin käyttäen pohjatietoina alueen pitäjänkarttoja, joita ei aina päivitetty. Kartasta saa kuitenkin hyvän käsityksen järven ulkonäöstä ja summittaisesta koosta. Esimerkiksi järvi oli itäistä suuntaa lukuun ottamatta soiden ympäröimä. Soista on edelleen jäljellä läntinen ja eteläinen suo, joita kutsutaan nykyään Lamminsuoksi ja Kahalansuoksi. Ne muodostavat suuren turvetuotantoalueen. Pohjoisemmasta Kaakkerinsuosta on kuivatettu vain sen sisältämät Kotojärvi ja Peräjärvi. Järvien nimet olivat 1800-luvulla Isokakkurijärvi ja Wähäkakkurijärvi.