Lake St. Clair (Kanada-Yhdysvallat)

järvi Kanadassa

Lake St. Clair (ransk. Lac Sainte-Claire) on Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla sijaitseva järvi. Se sijaitsee noin 9,7 km koilliseen Detroitjoen varrella sijaitsevista Yhdysvaltain Detroitista ja Kanadan Windsorista. Järvi on osa Isojenjärvien systeemiä.

Lake St. Clair
Ylhäältä: St. Clair joki laskee Lake St. Clair järveen josta Detroitjoki edelleen Eriejärveen.
Ylhäältä: St. Clair joki laskee Lake St. Clair järveen josta Detroitjoki edelleen Eriejärveen.
Valtiot Kanada, YhdysvallatView and modify data on Wikidata
Paikkakunta  Yhdysvallat
 Kanada
Koordinaatit 42°27′01″N, 82°40′33″W
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Detroitjoki
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 175 m
Pituus 42 km
Leveys 39 kmView and modify data on Wikidata
Rantaviiva noin 272 km
Pinta-ala 1 115 km²
Tilavuus 3,4 km³
Keskisyvyys 3,7 m
Suurin syvyys 8,3 m
Keskivirtaama 5 324 m³/s (MQ)
Kartta
Lake St. Clair

Järven pinta-ala on 1 115 km² ja sen tilavuus on noin 3,4 km³. Sen keskisyvyys on 3,7 metriä ja suurin luonnollinen syvyys 6,4 metriä, järveen on ruopattu 8,3 metrin syvyinen ja 18 metriä leveä laivaväylä joka on osa Saint Lawrencen vesitietä. Järveen laskevista joista samanniminen joki Huronjärvestä on suurin, joka on muodostanut suuren suistoalueen. Se on ainoa merkittävä suistoalue Isojenjärvien alueella ja yksi suurimmista makeanveden suistoalueista maailmassa. Muita suurempia järveen laskevia jokia ovat Thames ja Sydenhamjoki Ontariosta sekä Clinton River Michiganista. St. Clair laskee Detroitjoen kautta Eriejärveen.[1]

Historia muokkaa

Järvi muodostui Isojenjärvien tapaan viimeisen jääkauden loppupuolella noin 12 000 vuotta sitten. Jään vetäytymisestä johtuneen maankuoren kohoamisen takia Huronjärven koillisosassa sijainnut lasku-uoma umpeutui noin 4 800 vuotta sitten ja ainoaksi ylempien Isojenjärvien lasku-uomaksi jäi St. Clair -joki joka taas vastaavasti laskee St. Clair -järveen.[1]

Ihmisasutusta järven rannalla on ollut tiettävästi jo 100-luvulta eaa. saakka, jolloin alueella asui metsämaan kulttuurin intiaaneja. Eurooppalaisten saavuttua Pohjois-Amerikkaan alkuperäisasukkaiden lukumäärä supistui huomattavasti 1600-luvulla eurooppalaisten vallattua suuria maa-alueita jonka johdosta intiaanien oli siirryttävä uusille asuinalueille, myös sodankäyntiin ja etenkin heidän mukanaan tuomiin tauteihin menehtyi lukuisia intiaaneja. Monia tauteja ei ollut aikaisemmin esiintynyt Pohjois-Amerikassa ja tämän vuoksi heillä ei ollut vastustuskykyä niitä vastaan. Ennen eurooppalaisten saapumista järven alue oli lähes luonnonmukaisessa tilassaan ja suuremmat muutokset alkoivat vasta 1800-luvulla jolloin siirtolaiset aloittivat laajamittaiset hakkuut ympäröivissä metsissä, kuivattivat kosteikkoalueita ja ottivat ruohikkoalueet maatalouden käyttöön. Ensimmäisen kerran järveen ja St. Clair jokeen ruopattiin syvempää laivaväylää vuonna 1855, väylää on ruopattu useaan otteeseen tämän jälkeen, muun muassa 1930- ja 1960-luvuilla. Arvioiden mukaan vuosien 1880–1965 välillä tehdyt ruoppaukset ovat alentaneet Michiganjärven ja Huronjärven pintaa pysyvästi noin 35 senttimetrillä.[1]

Ensimmäisenä järvelle purjehtinut eurooppalainen oli tutkimusmatkailija Robert Cavelier de La Salle. Hän purjehti Detroitjokea pitkin Griffon laivalla ja saavuttuaan järvelle, rikkoi pullon viiniä laivansa kylkeen ja antoi järvelle nimen "Lac Ste. Claire".[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Introduction to Lake St. Clair and the St. Clair River (PDF) 2004. US Army Corps of Engineers. Arkistoitu 10.1.2009. Viitattu 3.2.2011. (englanniksi)
  2. Jenny Nolan: How the Detroit River shaped lives and history 11.2.1997. The Detroit News. Arkistoitu 10.7.2012. Viitattu 4.2.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lake St. Clair (Kanada-Yhdysvallat).