Laihian kirkko
Laihian kirkko on Laihialla sijaitseva tyyliltään varhaista uusklassismia edustava suuri puinen tasavartinen ristikirkko. Tukholman yli-intendentinvirastossa vuonna 1797 päivättyjen piirustusten mukaan kirkko on rakennettu vuosina 1803-1805.
| Laihian kirkko | |
|---|---|
 Kirkko kuvattuna kesäkuussa 2017. |
|
| Sijainti | Laihiantie 37, Laihia |
| Seurakunta | Laihian seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1803-1805 |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 1200 |
| Tyylisuunta | varhainen uusklassismi |
 |
|
Kirkon rakennutti vaasalainen raatimies Herman Höckert[1], ja se on järjestyksessä Laihian kolmas kirkko. Laihian ensimmäinen kirkko oli rakennettu vuonna 1508 ja vihitty Pyhän Botvidin muistolle. Kirkko tuhoutui vuonna 1642[2] ja sen tilalle rakennettiin uusi kirkko. Tämä kirkko purettiin vuonna 1809 ja sen hirsistä rakennettiin Ylipotin luhtiaitta Laihian Potilan kylään[3]. Kirkon läntiseen sakarapäätyyn liittyy korkea suorakulmainen torni lyhtyineen, tornin kellot ovat vuosilta 1724 ja 1869 ja tornin huipulla on kukko. Kirkon ristikeskustassa on pieni kattoratsastaja. Tornissa on kaareutuva kupu. Kirkkosalin sisäkatteena on päädyistään pyöristetyt puuholvit, jotka yhtyvät ristikeskustassa. Sisäseinät ovat hirsipintaiset[1]. Sakasti on sijoitettu kirkon kuorisakaraan, poikkisakaroita käytetään seurakuntatiloina. Kirkon pinta-ala on 800 neliötä ja siellä on istumapaikkoja 1200 hengelle. Kirkon alttaritaulun Lasaruksen herättäminen on maalannut Lennart Segerstråle vuonna 1956. Kirkossa on lisäksi veistoksia 1400-luvun alttarikaapista. Kirkon urut valmisti Kangasalan urkutehdas alun perin vuonna 1943 ja laajensi niitä 49+2 -äänikertaisiksi vuonna 1957.[4]
Kirkon pohjoisen ristivarren päässä on kirkkomuseo, jossa on muun muassa kirkon alkuperäinen vaasalaisen Immanuel Almin 1807 maalaama alttaritaulu. Kirkkoa on korjattu vuosina 1913, 1956 ja 1978. Ensin mainittuna vuonna toteutettiin suuria korjaus- ja muutostöitä Vaasan lääninarkkitehti Alfred Wilhelm Stenforsin suunnitelman mukaan. Torniin tehtiin korkea lyhdynmuotoinen katto, kuorin takainen sakaristo purettiin ja uusi sakaristo erotettiin väliseinällä itäisen ristivarren päästä. Muutkin poikkisakarat katkaistiin väliseinillä.[3]
Kirkkotarhan sankaripatsaan on suunnitellut Kalervo Kallio. Patsas sijaitsee Matti Visantin Suomen sisällissodan Iäisyyden portti -muistomerkin edustalla. Raivaajapatsaan on veistänyt Veikko Leppänen vuonna 1956.[3]
Laihian kirkko kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[5].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Laihian kirkko Laihian seurakunta. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 26.4.2015.
- ↑ Carolus Lindberg: Finlands kyrkor, s. 149. Förlag Bildkonst. Helsingfors, 1935.
- ↑ a b c Laihian kirkko Museovirasto. Viitattu 26.4.2015.
- ↑ Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 167. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
- ↑ Laihian kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.