Läpivalaisu

lääketieteellinen tutkimus

Läpivalaisu (vanh. fluoroskopia)[1] on vanha, lääketieteellisessä tutkimuksessa käytöstä lähes poistettu tutkimus, jolla saadaan röntgensäteilyä apuna käyttäen kuva sellaisen kohteen sisältä, jota näkyvä valo ei läpäise. Se on röntgentutkimus, jonka tulosta tarkastellaan suoraan fluoresoivalta levyltä.[1] Muu röntgentutkimus perustuu samaan tekniikkaan, mutta se on kohteelle ja etenkin tutkijalle huomattavasti turvallisempi lyhyemmän altistusajan vuoksi. Ultraäänitutkimus on käytännössä syrjäyttänyt sen. Kolmiulotteisia kohteita kuvattaessa sen sijaan on astunut tietokonetomografia.

Potilaan läpivalaisua röntgenlaitteella vuonna 1940.

Nykyisin muokkaa

Nykyisin läpivalaisua hyödynnetään muun muassa ruoansulatuskanavan, virtsateiden ja verenkiertoelinten tutkimisessa, mutta myös erilaisten hoitojen ja toimenpiteiden ohjauksessa. Läpivalaisututkimuksessa seurataan tavallisesti varjoaineen kulkua elimistössä. Varjoaine voidaan antaa esimerkiksi ruoansulatuskanavaa tutkittaessa suun tai peräsuolen kautta. Angiografisissa verisuonten läpivalaisututkimuksissa jodia sisältävä varjoaine syötetään katetrin avulla suoraan valtimoon tai laskimoon.[2]

Läpivalaisututkimuksissa potilaasta otetaan yhden kuvan sijasta läpivalaisulaitteella reaaliaikaista kuvasarjaa. Tämä on hyödyllinen menetelmä erityisesti radiologisissa ja kardiologisissa angiografiatutkimuksissa sekä toimenpideiden ohjauksessa. Läpivalaisututkimukset ovat vähentyneet huomattavasti tietokonetomografian, sekä ultraääni- ja magneettikuvausten yleistettyä. Jopa aiemmin yleiset urogenitaalialueen läpivalaisututkimukset ovat väistyneet uusien kuvantamismenetelmien tieltä, mutta toimenpiteissä läpivalaisua edelleen käytetään. Esimerkiksi Suomessa kaikista lääketieteellisistä röntgentutkimuksista radiologiset ja kardiologiset toimenpiteet ja angiografiatutkimukset kattavat alle 2 % kaikista röntgentutkimuksista. Maailmalla luku vaihtelee 1,3–3,8 %.[3][4][5] Keuhkojen röntgenkuvaukset läpivalaisulaitteella saattavat kuitenkin olla vielä melko yleisiä maissa, joissa lääkäreitä on vähemmän väkiluun suhteutettuna kuin länsimaissa tai Japanissa.[6]

Muita käyttötarkoituksia muokkaa

Läpivalaisua on käytetty myös elottomien, esimerkiksi arkeologisten ja rakenteilla olevien kohteiden tutkinnassa.lähde?

Lähteet muokkaa

  1. a b Läpivalaisu. Terveyskirjasto. Viitattu 2.4.2018.
  2. Läpivalaisu ja toimenpiteet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Viitattu 2.4.2018.
  3. Soimakallio ym. 2005, s. 102, 315.
  4. International Atomic Energy Agency: Fluoroscopy International Atomic Energy Agency. Viitattu 30.7.2013. (englanniksi)
  5. Hannu Järvinen: Tutkimusmäärät ja potilasannokset 2011. Säteilyturvallisuuskeskus. Viitattu 30.7.2013. [vanhentunut linkki]
  6. UN Scientific Committee: Sources and effects of ionizing radiation : United Nations Scientific Committee on the Effects of Atomic Radiation : UNSCEAR 2010 report to the General Assembly, with scientific annexes, s. 27, 28, 70-71. Annex A 1: Medical radiation exposures. New York: UNITED NATIONS PUBLICATION, 2010. ISBN 978-92-1-142274-0. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.6.2013). (englanniksi)