Lämpöpumppu
Lämpöpumppu on laite, joka kykenee siirtämään lämpöä kylmemmästä tilasta lämpimämpään. Yleensä lämpöpumpulla tarkoitetaan sisätilojen lämmittämiseen tarkoitettuja laitteita, mutta myös monet jäähdyttävät laitteet, kuten ilmastointilaite, jääkaappi ja pakastin toimivat lämpöpumpun avulla.
Raskaassa energia- ja prosessiteollisuudessa on käytetty lämpöpumppuja jo vuosikymmeniä. VTT:n ja Aalto yliopiston vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan uudessa nollaenergiatasoa lähentelevässä kerrostalossa 25 vuoden elinkaaren aikana maalämmön kustannukset neliömetriä kohti olivat noin 180 euroa, ilmavesilämpöpumpun 170 euroa ja kaukolämmön 225 euroa. [1] [2] Poistoilmalämpöpumpulla voidaan säästää rakennuksen energiasta 0–50 %.lähde? Vuonna 2015 Suomessa asennettiin 60 000 lämpöpumppua.[3] Suomessa oli miljoona lämpöpumppua tammikuussa 2020.[4]
Tekniikan perusryhmittely muokkaa
Pääryhminä toteutustekniikan mukaan voidaan erotella seuraavat pumpputyypit:
- lämpöenergialla toimivat absorptiopumput
- mekaanisella kompressorin työllä toimivat kaasu- ja nestepumput
Kaasu- ja nestepumput ovat kasvattaneet merkitystään kodin lämmitysenergian tuotannossa. Pumppuja luokitellaan myös lämpöenergian ottotavan mukaan:[5][6]
- ilmalämpöpumput (ILP)
- maalämpöpumput (MLP)
- poistoilmalämpöpumput (PILP)
- ilma-vesilämpöpumput (IVLP)
Toimintaperiaate muokkaa
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
2. paisuntaventtiili
3. höyrystin (kylmä puoli)
4. kompressori
Lämpöpumpun toimintaperiaatetta on havainnollistettu piirroksessa. Järjestelmä koostuu yksinkertaisimmillaan kahdesta lämmönvaihtimesta (osat 1 ja 3), kaasukompressorista (4) sekä kuristimesta (2). Järjestelmässä kiertää kylmäaine, jonka koostumus vaihtelee laitteiston suunnitellun käyttökohteen mukaan. Kylmäaineen olomuoto järjestelmässä on joko kaasu tai neste. Lämpöpumppu voidaan suunnitella täysin ilman säätyviä komponentteja. Mekaaniset tai elektroniset säätölaitteet kokoonpanossa mahdollistavat energiatehokkuuden tavoittelun.
Kompressori (4) muodostaa imupuolelle (3) riittävän matalapaineen. Kylmäaine höyrystyy kylmäaineen kiehumispisteen alittaessa lämmönvaihtimessa vallitsevan lämpötilan. Matalapainepuolen lämmönvaihdinta kutsutaan höyrystimeksi. Ilmiö on sama kuin veden kiehumispisteen aleneminen vuoristo-olosuhteissa. Mitä matalampi paine, sitä alhaisempi on kiehumispisteen lämpötila. Höyrystyminen sitoo energiaa aiheuttaen jäähtymistä.
Kuristin (2) säätelee höyrystimelle syötettävää nesteytynyttä kylmäainetta sellaiseksi, että kompressorin imuun päätyy täysin höyrystynyttä eli kylläistä kylmäainekaasua.
Kompressorissa matalapaineinen kaasu puristetaan korkeapainepuolelle (1). Kylmäaine palautuu nesteeksi korkeapaineessa kylmäaineen kiehumispisteen ylittäessä lämmönvaihtimessa vallitsevan lämpötilan. Tätä korkeapainepuolen lämmönvaihdinta kutsutaan lauhduttimeksi. Ilmiö on sama, kuin painekeittimessä veden kiehumispiste on esimerkiksi 120 °C. Mitä korkeampi paine, sitä korkeampi lämpötila tarvitaan höyrystymispisteen saavuttamiseksi. Aineen olomuoto on neste, jos lämpötila ei ole riittävä höyrystymiseen.
Nesteytyminen vapauttaa höyrystymisessä sitoutuneen energiasisällön, aiheuttaen lauhduttimen kuumenemisen. Kaasun mekaanisessa puristustyössä syntyy lämpöenergiaa. Lauhduttimelle päätyvä kaasu sisältää tulistuneen energiasisällön. Nesteytyminen ei ala välittömästi lauhduttimella, vaan tulistuksen osuus poistuu kaasusta ensin.
Jos lämmönsiirto ei jostain syystä ole mahdollista, johtaa se paineen nousemiseen ja siten lauhtumislämpötilan kasvuun eli kuumenemiseen edelleen. Järjestelmässä ei ole varsinaisesti lauhtumispainetta säätävää komponenttia, kuten höyrystimellä on kuristin. Lauhtumispainetta säädellään ulkoisin menetelmin tehostamalla lauhduttimen lämmönsiirtoa vaikkapa puhaltimen nopeutta kasvattamalla. Kompressorin nopeutta säätämällä voidaan vaikuttaa kaasun tilavuusvirtaan, joka muuttaa lauhtumis- ja höyrystymistehoa yhtäaikaisesti.
Lämpökerroin muokkaa
SCOP-luku muokkaa
Lämpöpumpuille on laskettava lakisääteisesti keskimääräinen SCOP-luku eli SCOP-A (Average Seasonal Coefficient of Performance), joka kertoo pumpun keskimääräisen hyötysuhteen tyypillisenä lämmitysvuonna Strasbourgissa. Strasbourgin ilmasto on lämpimämpi kuin Suomessa ja siellä esiintyy vain harvoin pakkasta.[7]
Lisäksi voidaan laskea vapaaehtoinen SCOP-C-luku (colder), joka kertoo laitteen keskimääräisen hyötysuhteen Helsingin ilmastossa[7]. Vain harva valmistaja ilmoittaa laitteensa SCOP-C-luvun, joka on vaihdellut yleensä välillä 3–4[8].
COP-luku muokkaa
Lämmityskäytössä laitteiston tärkein vaatimus on, että prosessi tuottaa enemmän lämpöä watteina kuin mitä kompressori kuluttaa sähköä watteina. Tällöin puhutaan lämpökertoimesta (engl. COP=coefficient of performance). Sillä tarkoitetaan siirretyn lämpömäärän suhdetta käytettyyn työhön:
- ,
jossa QH on lämmitettävään kohteeseen siirretty lämpömäärä, W tehty työ (yleensä kulutettu sähköenergia) ja QC viileämmästä lämpösäiliöstä (esimerkiksi maaperästä tai ilmasta) otettu lämpömäärä.[9]
Esimerkiksi kun kompressori käyttää 2 kWh sähköä ja lämpöpumppu tuottaa 4 kWh lämpöä, saadaan lämpökertoimeksi 2. Tällöin 2 kWh lämpöä on onnistuttu siirtämään sisätiloihin ulkoilmasta ja toiset 2 kWh lämpöä on tullut siirtotyöhön käytetystä sähköstä.
Lämpökerroin kertoo suoraan, kuinka moninkertaisesti lämpöä laite tuottaa verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Sekä energiatehokkuus että lämmitysteho ovat ilmalämpöpumpun tärkeimpiä ominaisuuksia. Vaatimuksena on hyvä suoritus kummassakin samanaikaisesti. Ilmalämpöpumppu ei täytä tehtäväänsä, jos sen lämmitysteho riittää mutta COP jää pieneksi.
Lämpökertoimen suurin teoreettisesti mahdollinen arvo on
- ,
jossa TH on lämmitettävän huoneen tai muun tilan tarkoitettu absoluuttinen lämpötila ja TC sen ympäristön absoluuttinen lämpötila, josta lämpö otetaan.[9] Esimerkiksi jos ulkolämpötila on 0 °C eli 273 K ja sisätilat aiotaan lämmittää 22 °C:n eli 295 kelvinin lämpötilaan, lämpöpumpun lämpökerroin voi olla enintään
Käytännössä lämpökertoimen suuruus kuitenkin riippuu voimakkaasti lämpöpumpputyypistä. Maalämpöpumpuille on ominaista lämpökertoimen pysyminen korkeana ja vakiona kovilla pakkasilla. Ilma-ilma- ja ilma-vesilämpöpumpuilla lämpökerroin selvästi pienenee kovilla pakkasilla. Ennen järjestelmän hankintaa kuluttajan kannattaa selvittää lämpöpumpun lämpökertoimet oman paikkakuntansa talven keskilämpötiloissa [10].
Valmistajien keskuudessa vallitsevan kansainvälisen standardin mukaan lämpökerroin (COP) yleensä mitataan ja ilmoitetaan mainoskuvastoissa lämpötilassa +7 °C. Tämä on Suomen lämmitystarpeen pohjalta harhaanjohtava mittaustapa erityisesti ilmalämpöpumpuille, koska suurin lämmöntarve on talvella. Kuluttajien auttamiseksi Ruotsissa tätä ongelmaa ratkotaan siten, että markkinoista riippumattomat tahot (mm. Råd & Rön ja energiavirasto) testaavat ja mittaavat laitteiden lämpökertoimia myös talvella. Viime vuosina myös Suomessa on VTT testannut joitakin maahantuojien laitteita.
Lämpöpumppujen COP on paras silloin kun ulko- ja sisälämpötilat ovat samat, mutta silloin jäähdytyksen ja lämmityksen tarve on alhaisimmillaan.
Lämpöpumput ja ilmastopäästöjen vähentäminen muokkaa
Mikäli lämpöpumpulla korvataan lämmitysöljyn polttoa, vähenevät hiilidioksidin ja muiden haitallisten kaasujen päästöt. Esimerkiksi Japani on julkistanut laajan investointiohjelman lämpöpumpputekniikkaan päästäkseen Kioton ilmastosopimuksen päästörajoihin.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Jouko Juutilainen: Kaukolämpö ei pärjää lämpöpumpuille (Tutkimusreferaatti) Savon Sanomat. 25.6.2015. Viitattu 29.3.2022.
- ↑ Suvi Häkämies (toim.): Heat pumps in energy and cost efficient nearly zero energy buildings in Finland (pdf) VTT TECHNOLOGY 235. 2015. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Sofia Virtanen: Viime vuonna Suomessa asennettiin 60 000 lämpöpumppua – Lisäsivät uusiutuvan energian käyttöä lähes 1 TWh:lla Tekniikka & Talous. 21.1.2016. Viitattu 29.3.2022.
- ↑ Suomalaisten innostus lämpöpumppuihin ei hellitä – nyt meni miljoonan pumpun rajapyykki rikki Iltalehti. Viitattu 18.1.2020.
- ↑ Lämpöpumppujen myynti uuteen ennätykseen SULPU ry
- ↑ EHPA Heat Pump Statistics 2005 – Evaluation European Heat Pump Association (EHPA). Web Archive2 008.
- ↑ a b Calculation of SCOP for heat pumps according to EN 14825. Prepared for the Danish Energy Agency by Pia Rasmussen, Danish Technological Institute 31.12.2011. Latautuva PDF-tiedosto.lähde tarkemmin?
- ↑ Energiatehokkuus :: Kylmäkopla www.kylmakopla.fi. 7.3.2021. Viitattu 20.10.2022.
- ↑ a b Mikko Hautala, Hannu Peltonen: ”Jäähdytyskone ja lämpöpumppu”, Insinöörin (AMK) fysiikka, osa I (10. painos), s. 193. Lahden Teho-Opetus Oy, 2011. ISBN 978-952-5191-22-6.
- ↑ Ilmastotilastot kertovat Ilmatieteen laitos
Aiheesta muualla muokkaa
- Lämmitysjärjestelmät – Motivan julkaisuja (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lämpöpumput käyvät kaupaksi YLE 11.2.2008
- Lämpöpumppujen sanastoa
| Aurinkovoima: |
aurinkokenno | aurinkolämmitys | aurinkokeräin | keskittävä aurinkovoima | aurinkojäähdytys |
|---|---|
| Tuulivoima: |
merituulivoima | luettelo merituulivoimasta | tuulipuisto | tuulimylly |
| Vesivoima: | |
| Maa, vesi ja ilma: |
geoterminen energia | maalämpö | ilmalämpöpumppu | ilma-vesilämpöpumppu | ilmavirtavoimala |
| Biologinen: |
biomassa | energiakasvit | puupolttoaine | pelletti | biopolttoaine | bioetanoli | E85 | biodiesel | biokaasu |
| Kemiallinen: | |
| Muuta |
energiansäästö | energiatehokkuus | fuusioreaktori | vihreä sähkö | hajautettu energiantuotanto | sähköntuotanto | lämmöntuotanto | kaukolämpö | energiankulutus| valaistus | tuontisähkö | säätövoima | lämmön varastointi | sähkön varastointi | kuljetus | sähköauto | hybridiauto | joukkoliikenne | kimppakyyti |
| Yhdyskuntasuunnittelu | |
|---|---|
| Suunnitteluperiaatteet | |
| Lämmitys | |
| Talotekniikka | |
| Rakennustekniikka | |
| Perinnerakentaminen | |
| Organisaatiot |