László Tisza
László Tisza (7. heinäkuuta 1907 – 15. huhtikuuta 2009) oli unkarilainen fyysikko, jonka erikoisaloja olivat kvanttimekaniikka ja termodynamiikka. Hänen tunnetuimmat tutkimuksensa liittyvät heliumiin supranesteenä.[1]
Tisza syntyi Budapestissa ja opiskeli Budapestin yliopiston lisäksi Göttingenissä ja Leipzigissa. Hän väitteli vuonna 1932, työskenteli Harkovassa ja Collège de Francessa, ja muutti Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan alla vuonna 1941.[1]
Tisza opetti Massachusetts Institute of Technologyssä (MIT) yli 30 vuoden ajan, myös jäätyään muodollisesti eläkkeelle vuonna 1973.[1] Hänen kollegansa ja entiset opiskelijansa julkaisivat hänen 75-vuotisjuhlansa kunniaksi kokoelman Physics as Natural Philosophy: Essays in Honor of László Tisza vuonna 1982.
Tisza oli Yhdysvaltain taiteiden ja tieteiden akatemian jäsenenä vuodesta 1950.
Julkaisuja muokkaa
- The Thermodynamics of Phase Equilibrium (1961)
- Statistical Thermodynamics of Equilibrium (1963)
- Generalized Thermodynamics (1966)
- Integration of Classical and Quantum Physics (1989)
- The Reasonable Effectiveness of Mathematics in the Natural Science (1997)
- Resolve the Paradoxes of the Beginning (1999)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Gloria Negri: Laszlo Tisza, at 101; professor at MIT considered a giant of modern physics Boston Globe. 2009. Viitattu 1.7.2018.