Wikipedia

Kyproslais-minolainen kirjoitus

Kyproslais-minolainen kirjoitus (kypro-minolainen tavukirjoitus) on Kyproksella esihistoriallisella ajalla noin 1550–1050 eaa. käytössä ollut lineaarikirjoitusjärjestelmä.[1][2][3] Se oli tavukirjoitusta, joka koostui arviolta 74 kirjoitusmerkistä. Kirjoitusjärjestelmää ei ole onnistuttu tulkitsemaan, eikä sillä kirjoitettua kieltä tunneta.[4]

Kyproslais-minolaista kirjoitusta sisältävä savitaulu Égkomista. Louvre.
Kyproslais-minolaista kirjoitusta sisältävä savipallo. Louvre.

Historia muokkaa

Kyproslais-minolaista kirjoitusta käytettiin Kyproksella koko myöhäisen pronssikauden ajan eli noin vuosina 1550–1160 eaa.[2][4] Sama aika oli Kreetalla myöhäisminolaista kautta ja Manner-Kreikassa mykeneläistä kautta. Kyproslais-minolaisen kirjoituksen oletetaan perustuvan minolaisen kulttuurin Kreetalla käyttämään lineaari-A-kirjoitukseen, jota ei myöskään ole tulkittu. Ei ole tietoa, kirjoitettiinko näillä kahdella kirjoitusjärjestelmällä samaa, niin kutsuttua minolaista kieltä, vai eri kieliä.[2]

Kypros sijaitsi merkittävien kauppareittien varrella, ja sillä oli yhteyksiä eri puolille, niin Kreikkaan, Kreetalle, Anatoliaan, Lähi-itään kuin Egyptiinkin. On esitetty eri arvailuja siitä, miksi kirjoitus perustettiin juuri kreetalaiseen esikuvaan. Mahdollisesti tämä johtui yksinkertaisesti siitä, että tarve kirjoitukselle ja valmis esikuva kohtasivat sopivalla hetkellä; lisäksi esikuvan valintaan on voinut vaikuttaa se, että kreetalainen lineaarikirjoitus on ollut helpompi omaksua kuin esimerkiksi nuolenpääkirjoitus. Toisaalta kirjoituksessa on nähty vaikutteita myös juuri nuolenpääkirjoituksesta.[5]

Kyproslais-minolaisella kirjoituksella kirjoitettuja tekstejä tunnetaan noin 250 kappaletta, yhteensä noin 3 000 kirjoitusmerkin verran. Lähes kaikki on löydetty Kyprokselta. Merkittävin löytöpaikka saarella on Égkomi (usein ”Enkomi”), josta on löydetty selvästi suurin määrä tekstejä, yli 100 kappaletta. Lisäksi muutama teksti on löydetty Syyrian rannikolta Ras Shamra-Ugaritista, ja joitakin tekstejä mahdollisesti Askelonista. Suurin osa löydetyistä teksteistä on lyhyitä, alle 10 kirjoitusmerkkin pituisia. Kirjoitusta esiintyy muun muassa savesta tehdyissä palloissa, sylintereissä ja tauluissa sekä votiivijalustoissa. Merkit on kaiverrettu, leikattu tai leimattu, tai ainakin yhdessä tapauksessa maalattu.[2]

Niin kutsutulla kypro-geometrisella kaudella noin 1000-luvulla eaa. tai vähän sen jälkeen Kyproksella kehittyi kyproslais-minolaisen kirjoituksen pohjalta niin kutsuttu kyproslainen kirjoitus. Sitä käytettiin saarella kreikan kielen ja myös eteokyproksen kielen kirjoittamiseen aina 200-luvulle eaa. saakka.[1] Erään teorian mukaan myös Palestiinan rannikon filistealaiset olisivat jatkokehittäneet kyproslais-minolaista kirjoitusta paikalliseen käyttöön.[2] Löydösten vähäisyyden perusteella tätä ei voida kuitenkaan todistaa.[3]

Ensimmäiset kyproslais-minolaista kirjoitusta sisältäneet löydöt tehtiin Égkomista ja Hala Sultan Tekkestä noin vuonna 1899. Ne olivat kirjoitusta sisältäneitä savipalloja sekä mykeneläistä alkuperää olleita vaaseja. Termin ”kyproslais-minolainen kirjoitus” kehitti Sir Arthur Evans vuonna 1909. Ensimmäinen löydettyjen tekstien julkaisu oli Stanley Cassonin vuonna 1937 julkaisema. Ensimmäiset kirjoitusta sisältäneet savitaulut löydettiin Égkomista vuonna 1952. Muita merkittäviä löytöpaikkoja ovat Ras Shamra-Ugarit (1950–1960-luvut), Kition ja Hala Sultan Tekke (1970-luku) ja Kalavasós-Ágios Dimítrios (1980-luku). Kirjoituksen tutkimusta on edistänyt ennen kaikkea Émilia Masson.[2]

Kirjoitusmerkit muokkaa

 
Varmimmin tunnetut kyproslais-minolaiset kirjoitusmerkit.

Kyproslais-minolainen kirjoitus on selvästi tavukirjoitusta, koska sen merkkien määrä on liian suuri aakkoskirjoitukselle ja liian pieni logografiselle kirjoitukselle (kuva-/hieroglyfi- tms. kirjoitukselle).[3]

Kyproslais-minolaisten kirjoitusmerkkien tarkasta lukumäärästä on ollut eri tulkintoja. Masson erotti 114 merkkiä, mutta myöhemmässä tutkimuksessa osan hänen tunnistamistaan merkeistä on tulkittu edustavan samaa merkkiä, ja niin merkkien lukumäärää on pudotettu 74:ään.[4] Kirjoitusmerkeistä 14 on samoja kuin myöhemmässä kyproslaisessa kirjoituksessa.[6] Kirjoitusmerkeissä on jonkun verran yhtäläisyyttä nuolenpääkirjoituksen kanssa. Jotkut kirjoitusmerkeistä muistuttavat puolestaan lineaari-A- ja lineaari-B-kirjoituksen merkkejä. Numeromerkit ovat samat kuin lineaari-A:ssa ja lineaari-B:ssä. Kyproslais-minolaista kirjoitusta kirjoitettiin vasemmalta oikealle.[4]

Kirjoitus jaetaan yleensä neljään muotoon tai ryhmään; tämä jako on peräisin Massonilta:[3][2][4][5]

  • Arkaainen CM (LC I, n. 1550–1400 eaa.) – Tunnettu vain Égkomista, oletetusti eräänlainen varhainen kokeellinen muoto, pohjautuu lineaari-A:han.
  • CM1 (n. 1500–1075 eaa.) – ”Standardimuoto”, yleisin ja esiintyy joka puolella Kyprosta monenlaisissa esineissä. Kirjoituksesta on käytetty myös nimitystä ”lineaari-C”.
  • CM2 (n. 1220–1190 eaa.) – Tunnettu vain Égkomista, mahdollisesti syntynyt uusien tulijoiden sovitettua CM1-muodon kieleensä.
  • CM3 (n. 1400–1200 eaa.) – Tunnettu vain Syyriasta.

Jako tehtiin tutkimuksessa alun perin kronologisesti, ja ryhmien katsottiin edustavan kirjoituksen eri kehitysvaiheita. Myöhemmin arkeologiset löydökset ovat kuitenkin osoittaneet, että eri ryhmien merkit ovat olleet käytössä ainakin osittain samanaikaisesti.[4] Arkaainen muoto oli selvästi kehittynyt minolaisesta lineaari-A:sta, ei pelkästään saanut siitä vaikutteita. Merkittävin muutos kirjoituksessa tapahtui siirryttäessä arkaaisesta muodosta CM1-muotoon. Kirjoituksen arvellaan tuolloin, tai viimeistään muodossa CM2, saaneen vaikutteita nuolenpääkirjoituksesta kirjoitusmerkkien muotoihin.[3][5]

Tulkinta muokkaa

Kirjoitusta ei ole kyetty tulkitsemaan. Tulkinta on vaikeaa, koska löydettyjä tekstejä on melko vähän ja ne ovat suhteellisen lyhyitä.[2] On mahdollista, että kirjoitus ja siinä käytetty kieli jäävät kokonaan tulkitsematta, ellei tekstejä löydy merkittävästi lisää, tai ellei löydy jotakin kaksikielistä tekstiä, joka voisi toimia tulkinnan avaimena.

Unicode muokkaa

Kyproslais-minolaisen kirjoituksen merkit ovat ehdolla lisättäväksi Unicode-standardiin koodeilla U+12D00–U+12D74. Standardiehdotuksessa eri merkkejä on välimerkit mukaan lukien yhteensä 117.[4] Kirjoitukseen liittyvät numeromerkit ovat jo standardissa koodeilla U+10100–U+1013F.[7]

Kirjallisuutta muokkaa

  • Ferrara, Silvia: Cypro-Minoan Inscriptions. Vol. 1, Analysis. Oxford: Oxford University Press, 2012. ISBN 0199607575.
  • Masson, Émilia: Cyprominoica. Repertoire document de Ras Shamra. Studies in Mediterranean Archeology, 1974, 31. vsk, nro 2. Brill. ISBN 9185058432.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Cypriot syllabary Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.1.2018.
  2. ↑ a b c d e f g h Hirschfeld, Nicolle: Cypro-Minoan digitalcommons.trinity.edu. Viitattu 15.1.2018.
  3. ↑ a b c d e Davis, Brent: Cypro-Minoan in Philistia? fcsh.unl.pt. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 15.1.2018.
  4. ↑ a b c d e f g Everson, Michael: Proposal to encode the Cypro-Minoan script in the SMP of the UCS unicode.org. Viitattu 15.1.2018.
  5. ↑ a b c Palaima, Thomas G.: The Triple Invention of Writing in Cyprus and Written Sources for Cypriote History, s. 34–41. Fourteenth Annual Lecture in memory of Constantine Leven tis, November 6, 2004. Nicosia: Leventis Foundation, 2005. Teoksen verkkoversio.
  6. ↑ Duhoux, Yves: Cypro-Minoan Syllabary Encyclopedia of Ancient Greek Language and Linguistics. Viitattu 15.1.2018.
  7. ↑ Aegean Numbers. Range: 10100–1013F The Unicode Standard, Version 10.0. Viitattu 15.1.2018.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kyproslais-minolainen_kirjoitus&oldid=20885339”