Kuunliljat
Kuunliljat (Hosta, syn. Funkia) on alun perin Koillis-Aasiasta kotoisin oleva kasvisuku. Sukuun kuuluu 23–40 lajia. Koristekasveiksi on jalostettu satoja eri lajikkeita. Ensimmäiset kuunliljat tuotiin Eurooppaan 1700-luvun lopulla. Niitä viljellään koristekasveina ensisijaisesti rehevien, näyttävien lehtiensä takia.[1]
| Kuunliljat | |
|---|---|
 Kuunliljalajike 'Bressingham Blue' |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Parsakasvit Asparagaceae |
| Alaheimo: | Agavoideae |
| Suku: |
Kuunliljat Hosta Tratt. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Suku katsotaan nykyään kuuluvaksi parsakasvien heimoon,[2] kun aikaisemmin se on luokiteltu agaavekasveihin, liljakasveihin tai omaan heimoonsa Hostaceae.[3]
Kuunliljojen isohkot lehdet ovat lajikkeesta riippuen täysin vihreät, keltaiset, keltavihreät, sinertävät tai vihreänkirjavat. Pitkän kukkavarren päässä olevat kukat ovat joko valkoiset, vaaleansiniset tai vaalean sinivioletit. Joillakin lajikkeilla on punaiset varret.
Kuunliljat ovat suosittuja varjoisan paikan perennakasveja, joskin kirjavalehtiset lajikkeet vaativat enemmän valoa.[4] Ne sopivat hyvin esimerkiksi suihkulähteen ympäryskasveiksi.
Kotilot syövät mielellään kuunliljoja ja aiheuttavat joskus tuhoja puutarhoissa ja puistoissa. Jänikset ja oravat eivät juurikaan syö kuunliljoja, mutta hiiret ja myyrät voivat tuhota kuunliljakasvuston talvella, ja kauriit ovat aiheuttaneet ongelmia Amerikassa.[5]
Kuunliljalajeja muokkaa
- Hosta albofarinosa
- Hosta capitata – kukkeakuunlilja
- Hosta cathayana – syyskuunlilja
- Hosta clausa
- Hosta fluctuans – jättikuunlilja
- Hosta gracillima
- Hosta hypoleuca
- Hosta jonesii
- Hosta kikutii
- Hosta kiyosumiensis
- Hosta longipes
- Hosta longissima
- Hosta minor – pikkukuunlilja
- Hosta montana – vuoristokuunlilja
- Hosta nakaiana – herttakuunlilja
- Hosta nigrescens
- Hosta plantaginea – tuoksukuunlilja
- Hosta pulchella
- Hosta pycnophylla
- Hosta rectifolia – pystykuunlilja
- Hosta rupifraga
- Hosta shikokiana
- Hosta sieboldiana – sinikuunlilja
- Hosta sieboldii – raitakuunlilja
- Hosta tardiva
- Hosta tibae
- Hosta tortifrons
- Hosta tsushimensis – kimppukuunlilja
- Hosta undulata – kirjokuunlilja
- Hosta ventricosa – kellokuunlilja
- Hosta venusta – kääpiökuunlilja
- Hosta yingeri
Aiemmin tunnettuja kuunliljalajeja: pyörölehtikuunlilja (Hosta decorata), isokuunlilja (Hosta elata), japaninkuunlilja (Hosta lancifolia), kesäkuunlilja (Hosta tokudama).
Lähteet muokkaa
- Räty, E. & Alanko, P: Viljelykasvien nimistö. (suomenkieliset nimet). Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
Viitteet muokkaa
- ↑ About Hosta American Hosta Society. Arkistoitu 24.3.2009. Viitattu 27.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (Version 12) mobot.org. Heinäkuu 2012. Viitattu 30.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Watson, L., & Dallwitz, M.J.: The families of flowering plants 1992-2009. Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences. Viitattu 27.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Wisconsin Gardener (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ PestsAmerican Hosta Society (Arkistoitu – Internet Archive)