Kuultoahven
Kuultoahven (Amarsipus carlsbergi) on ahvenkaloihin kuuluva kalalaji. Sitä tavataan trooppisissa vesissä indopasifiselta merialueelta. Kuultoahven on kuultoahventen (Amarsipidae) heimon ainoa laji.
| Kuultoahven | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Voikalamaiset Stromateoidei |
| Heimo: |
Kuultoahvenet Amarsipidae Haedrich, 1969 |
| Suku: |
Amarsipus Haedrich, 1969 |
| Laji: | carlsbergi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Amarsipus carlsbergi |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Kuultoahven on pienikokoinen kala, joka kasvaa korkeintaan noin 22 cm pitkäksi. Aina vuoteen 1989 asti se tunnettiin vain läpikuultavista poikasista ja nuorista kaloista, jotka saavuttavat noin 12 cm:n pituuden. Aikuinen kuultoahven on väriltään tumman ruskea. Lajilla on sekä primitiivisiä että erikoistuneita piirteitä. Kala on ruumiinrakenteeltaan pitkulainen ja suurisilmäinen. Selkäeviä lajilla on kaksi, ja rintaevät sekä vatsaevät ovat pienet. Pyrstöevä on kuultoahvenella selkeästi haarautunut. Suu on suurikokoinen, hampaat ovat pienet ja kurkussa on suuremmat hampaiden kaltaiset luut.[1][2][3][4][5]
Levinneisyys muokkaa
Kuultoahvenia tavataan päiväntasaajan läheisyydestä Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä. Nuoret kalat liikkuvat planktoneliöiden joukossa lähellä veden pintaa. ja aikuiset kalat on pyydystetty noin 130 metrin syvyydestä. Lajin elintavoista ei tiedetä paljoakaan.[1][3][5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Family Amarsipidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 14.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Amarsipus carlsbergi (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 14.3.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Family Amarsipidae (PDF) FAO. Viitattu 14.03.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Alexandre F. Bannikov: Morphology and phylogeny of fossil Stromateoid fishes (Perciformes). Geobios, 1995, 28. vsk, nro 2, s. 177. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.3.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Jack S. Grove,Robert J. Lavenberg: The fishes of the Galápagos Islands, s. 598. Stanford University Press, 1997. ISBN 9780804722896. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.03.2012). (englanniksi)