Kuu (jumala)
Kuu, tai joskus myös Kuutar, on Kuun jumalatar ja yksi luonnottarista Suomen mytologiassa.[1]
Yhdessä Päivättären kanssa Kuutar muodostaa taivaan valoja hallitsevan kaksikon ja heidät nähdään harvoin erillään. Taivaanvaloilta kosinta ja Taivaanvalojen kosinta -runoissa kaksikko esiintyy yleensä runossa esiintyvän päähenkilön kosinnan kohteena ja joskus heidät saamistetaan Pohjolan tyttäriin. Samoin Pohjolan tytärten tavoin Kuuttaren kerrotaan kutoneen kultalankaa kuusta samalla, kun Päivätär kutoi hopealankaa auringosta.[2]
Kalevalan mukaan, Ilman tytär Ilmatar antoi sotkan munia polvensa päessä. Muna hajosi ja loi maailmankaikkeuden: valkuaisesta tuli kuu ja keltuaisesta aurinko. Kansanrunoissa tässä samassa taivaanvalojen syntyyn johtaneessa tilanteessa on puolestaan Väinämöinen.
Muita kuuhun liittyviä olentoja muokkaa
Mikael Agricolan laatiman jumalluettelon mukaan Kapeet ja Rahko ovat vastuussa kuun eri vaiheista.
Lähteet muokkaa
- ↑ Sheila Savill, Pears Encyclopaedia of Myths and Legends - Western and Northern Europe, Central and Southern Africa, BCA, 1977, p. 90
- ↑ Pulkkinen, Risto; Lindfors, Stina (2016). Suomalaisen kansanuskon sanakirja. Gaudeamus.
