Kuorma on Ruotsissa ja Suomessa käytössä ollut historiallinen heinien, halkojen, soran ym. määrän mittayksikkö, joka oli käytössä keskiajalta lähtien. Se tarkoitti sitä määrää, joka voitiin kerralla kuljettaa hevoskärryillä tai reellä. Käytännön elämässä mittayksikön suuruus vaihteli melkoisesti.[1][2]

Heinämäärän mittana kesällä kuljetettu kuorma (kesäkuorma) oli noin 100 kg ja talvikuorma noin 200 kg.[1] Talvikuorma oli suurempi, koska talvisin käytettävällä reellä pystyi kuljettamaan paljon suuremman määrän kuin kesäisin kärryillä.[2] Heinät pystyi yleensä kuljettamaa kotiin usein kaukanakin sijainneilta niityiltä vasta talvella.[3] Vaikka mittayksikön suuruus muuten vaihteli, niin verotuksessa sillä oli tietty suuruus. Yksi kesäkuorma (ruots. sommarlass) heiniä vastasi 25 leiviskää eli 213 kg ja yksi talvikuorma (vinterlass) oli suuruudeltaan 50 leiviskää eli 425 kg.[2]

Kuorma on ollut käytössä myös pinta-alan mittayksikkönä. Silloin yksi kuorma tarkoitti heinäsatoa, joka saatiin neljältä tynnyrinalalta. Yksi tynnyrinala oli 4 936,57 neliömetriä.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 263. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. a b c d Mittayksiköt Anders Chydeniuksen kootut teokset. 21.7.2017. Helsinki: Edita Publishing Oy. Arkistoitu 23.1.2021. Viitattu 29.12.2020.
  3. Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri, s. 207. 3. painos. Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-07191-9.