Kuolleista herännyt

kirja
Tämä artikkeli kertoo romaanista. Kuolleista herännyt on myös elokuva.

Kuolleista herännyt on Maiju Lassilan kirjoittama romaani satamajätkä Jönni Lumperista. Kuolleista herännyt ilmestyi vuonna 1916 Otavan julkaisemana.

Kuolleista herännyt
Kirjailija Maiju Lassila
Kieli Suomi
Genre Kaunokirjallisuus (Romaani)
Kustantaja Otava
Julkaistu 1916
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Tarina seuraa Jönnin seikkailuja ympäri Etelä-Suomea suurien miljoonakauppojen perässä. Voitettuaan arvalla kahden tuhannen markan pankkitalletustodistuksen Jönnin elämä lähtee uusille raiteille. Jönni tekee miljoonakauppoja olemattomilla rahoillaan ja pääsee näin mukaan miljonäärien ja suurten rahamiesten maailmaan. Jönni julistetaan kuolleeksikin, mutta satamajätkä Jönni kuitenkin nousee takaisin elävien kirjoihin.

Kirjassa kuvataan tavallista ihmisluontoa ironian keinoin.

Juoni muokkaa

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alkuun, jolloin Suomessa ilmeni selkeästi työläisten ja rikkaiden valtasuhteet. Tapahtumapaikkana on ensin Helsinki, sitten Tampere ja lopuksi taas Helsinki.

Jönni Lumperi on työväenluokkaan kuuluva ”jätkä”, joka elää yksinkertaista elämää satamassa ruokkien puluja, juoden humalahakuisesti kerran viikossa ja puhuen elämästä muiden jätkien kanssa.

Tapahtumat alkavat, kun Jönni saa Lundbergiltä lahjaksi hienoja vaatteita sekä arpalipun. Jönni ei osaa vielä arvostaa saamaansa arpalippua, jolla voi voittaa jopa 20 000 markkaa. Hän ryyppää lahjojensa kunniaksi.

Yllättäen Jönnin arpalippu voittaa kaksituhatta markkaa. Lundberg sanoo Jönnille, että hänestäkin voi tulla miljonääri. Erehdyksessä kaikki luulevat, että Jönnillä on 20 000 markkaa. Makkara-Liisa haluaa rikkauden vuoksi tämän vaimoksi ja Jönni lähtee Tampereelle katsomaan maatilaa, jota hänelle kaupataan sillä hinnalla. Tampereella hän tutustuu moniin ihmisiin, kuten Antti Pitkäseen. Talokauppoja hieroessaan häntä luullaan kauppaneuvos Lundbergiksi ja ihmiset kohtelevat häntä sen mukaan. Jönni alkaa kuvitella itsestään liikoja ja solmii mahdottomia sopimuksia ja kauppoja eri ihmisten kanssa ja saa itsensä todella solmuun eri kauppasopimusten kanssa. Jönni myös kosii rikasta Kourun leskeä hyötyäkseen hänen rahoistaan ja alkaa kaupata entistä morsiantaan Makkara-Liisaa muille.

Jönni joutuu tamperelaisten huijarien huijaamaksi ja menettää suuren osan rahoistaan juomalla ne. Erehdyksessä luullaan, että Jönni on juonut vahvaa rikkihappoa, ja hänet lähetetään vieraaseen taloon kuolemaan. Hänelle tilataan arkku , hauta ja risti ja hän kirjoittaa testamentin. Jönnin julistetaan kuolleen myrkytykseen, vaikka hän on kunnossa seuraavana aamuna.

Jönni jatkaa matkaansa myyden ruumisarkkuaan ja hoitaen kauppojaan. Poliisit ehtivät melkein haudata hänet elävältä, koska he ovat sekoittaneet hänet toiseen mieheen. Rahantarpeessa hän myös kaivaa haudan, joka on tarkoitettu myrkytyksessä kuolleelle Jönnille.

Jönnin rahahuijaukset alkavat vähitellen selvitä ja poliisi alkaa etsiä häntä sekä Jönniä huijannutta joukkoa. Jönni alkaa etsiä rahan toivossa niin huijareita kuin itseäänkin, sillä hän luulee etsintäkuulutettua henkilöä muuksi kuin itsekseen.

Kuollut Antti Pitkänen, joksi Jönniä luultiin kun hänet haudattiin elävältä, leikataan Jönninä ja hänen merkitään virallisesti kuolleeksi sydänhalvaukseen, eli hänet on jo kahteen kertaan julistettu kuolleeksi. Kotimatkalla Helsinkiin Jönni yhä etsii itseään ja perillä säikyttää muut jätkät, jotka luulevat hänen kuolleen. Lopussa Jöns Lundberg, joksi Jönniä luultiin, saa kuulla asiasta ja tapahtumia aletaan selvitellä.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Henkilöhahmot ja kerronta muokkaa

Kirjan päähenkilö on hidaspuheinen helsinkiläinen satama- ja puumies Jönni Lumperi, varakkaiden herrasmiesten vastakohta. Tukevan, suuren ja voimakkaan ruumiinmuodon ja varsinkin ruokahalun vuoksi häntä sanotaan toverien kesken jopa Simpsoniksi (Simson), Raamatun, Vanhan Testamentin, Tuomarien kirjan voimamieheksi. Jönni sortuu viinaan (alkoholiongelma) kerran viikossa. Toisin sanoen hän juo itsensä humalaan ja siihen kuntoon, että hänet pitää kantaa putkaan. Hänet sekoitetaan Jöns Lundbergiin, ja tähän väärinkäsitykseen Kuolleista herännyt suurimmilta osin perustuu.

Makkara-Liisa on makkaraa myyvä torikauppias, joka rahanahneudessaan ”rakastuu” Jönniin, koska luulee Jönnin voittaneen 20 000 markkaa lotossa. Liisa luulee Jönnin luovuttavan hänelle rahojaan, jotta voi laajentaa kauppaansa, kun he menevät naimisiin. Jönni huomaa myös Liisan kiihkouden, mutta ei tajua yhdistää sitä olemattomiin rahoihinsa. Jönnistä ja Liisasta ei kuitenkaan koskaan tule paria.

Jöns Lundberg, miljonääri, kitupiikki ja tunnettu itaruudestaan, mutta kuitenkin Jönnin hyvä ystävä. Lundberg sekoitetaan usein Jönniin samankaltaisen ääntämyksen takia (Jönni Lumperi/Jöns Lundberg) sekä miljooniensa takia.

Konstaapeli Nuutinen, poliisi, joka on lopen kyllästynyt Jönnin viikoittaiseen juopotteluun, koska hän on jo useita kertoja kymmenen vuoden aikana kantanut Jönniä kadulta putkaan.

Kuolleista heränneen kertoja on ekstradiegeettinen, eli tarinan ulkopuolinen kertoja. Kertojalla ei ole osuutta tarinaan eli tarinaa tutkitaan kolmannesta persoonasta, toisin sanoen heterodiegeettinen.

Tarinan kertoja tietää kaiken: tunteet, olotilat ja ajatukset.

Vastaanotto muokkaa

Kuolleista herännyt sai ristiriitaisen vastaanoton ilmestyessään vuonna 1916. Jotkut arvostelivat Lassilan villiä kirjoitustyyliä, josta puuttui selkeä yhtenäisyys ja jatkuvuus. Tekstiä arvosteltiin rikkonaisuudesta sekä liiasta vapaamielisyydestä. Viljo Tarkiainen kommentoikin arvostelussaan Uudessa Suomettaressa vuonna 1916 Lassilaa keskeneräiseksi kirjailijaksi, joka ei saata teoksiaan loppuun asti.

Aikalaisvastaanoton toisen ääripään mielipide oli aivan vastakkainen. Esimerkiksi Mikko Erich ylistää Lassilaa verrattomaksi ja hänen kirjoitustaan Jumalan lahjaksi Kuolleista heränneen arvostelussaan Turun Sanomissa vuonna 1916. Hän suosittelee kirjaa kaikille ja antaa suuren arvon Lassilan humoristiselle kuvaukselle jokapäiväisistä oloista.

Vaikutus suomalaiseen kirjallisuuteen muokkaa

Lassila on luonut suomalaiseen kirjallisuuteen uudenlaisen kirjoitustyylin, jota on kutsuttu jopa mauttomaksi. Tekstiä on kutsuttu myös uhittelevaksi naturalismiksi. Teksti saattaa sisältää monia ronskeja ja epäsiistejä sanoja ja ilmauksia. Lassila kuitenkin selitti, että näillä sanoilla ei ole huonoja tai mauttomia merkityksiä siinä maailmassa, jota hän kuvaa. Maiju Lassila kuvaa henkilöitään todella rehellisesti, ja tämä rehellisyys on jättänyt jälkensä suomalaiseen kirjallisuuteen hänen teostensa kautta.[1]

Lassilan teoksesta Kuolleista herännyt on myös luotu näytelmäsovitus, joka on esitetty vuonna 1975 tv-teatterissa. Näin Lassilalla on ollut suuri merkitys suomalaisessa näytelmäkirjallisuudessakin. Hän on kirjoittanut paljon näytelmiä, mutta hänen romaaneistaan on myös tehty valtava määrä näytelmäsovituksia. Näytelmiä tai näytelmäsovituksia on esitetty teattereissa, televisiossa, oopperassa ja joitain teatteriesityksiä on myös taltioitu.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Maiju Lassilan tyylistä tohmajarvi.fi. Arkistoitu 17.12.2007. Viitattu 12.3.2011.