Kuolematon peli

shakkiottelu Adolf Anderssenin ja Lionel Kieseritzkyn välillä 1851

Kuolemattomaksi peliksi kutsutaan shakkipeliä, jonka Adolf Anderssen ja Lionel Kieseritzky pelasivat 21. kesäkuuta 1851. Se on yksi kuuluisimmista peleistä kautta aikojen.

Animaatio pelistä.

Adolf Anderssen oli yksi oman aikansa parhaista pelaajista, ja monet pitivät häntä maailmanmestarina Lontoon 1851 shakkiturnauksen voiton jälkeen. Lionel Kieseritzky asui suurimman osan elämästään Ranskassa, missä hän antoi shakkitunteja ja pelasi pariisilaisessa kahvilassa rahasta. Kieseritzky tunnettiin siitä, kuinka hän voitti heikompia pelaajia antamalla jopa kuningattaren verran tasoitusta.

Peli pelattiin Simpson’s-in-the-Strand-ravintolassa Lontoossa virallisen turnauksen tauolla. Kieseritzky oli todella vaikuttunut pelin päätyttyä ja lähetti siirrot välittömästi pariisilaiseen shakkiklubiinsa. Ranskalainen shakkilehti La Régence julkaisi pelin heinäkuussa 1851. Peli sai myöhemmin lempinimen ”Kuolematon peli” (engl. The Immortal Game) 1855 itävaltalaiselta Ernst Falkbeerilta.

Pelin on sanottu kuvaavan hyvin 1800-luvun shakkityyliä, jossa nopea kehitys ja hyökkäys olivat suuressa arvossa. Gambiitit ja vastagambiitit olivat tavallisia, ja niistä kieltäytymistä pidettiin epäherrasmiesmäisenä tekonalähde?. Materiaalin merkitystä pidettiin vähässä arvossa. Kuolemattomassa pelissä Anderssen voittaa pelin uhraamalla lähettinsä siirrolla 11, molemmat torninsa siirron 18 jälkeen ja lopulta kuningattarensa tehden vastustajasta matin. Hän sanoi pitävänsä kahta aktiivista nappulaa parempana kuin tusinaa kotona nukkuvaa.

Peli muokkaa

Valkoinen: Adolf Anderssen siirsi ensin, mutta pelasi mustilla, joten tässä peli näytetään kuin hän olisi pelannut valkeillalähde?.
Musta: Lionel Kieseritzky
Avaus: Kuningasgambiitti


1. e4 e5 2. f4

Kuningasgambiitti, Anderssen tarjoaa yhtä sotilaistaan nopeaa kehitystä vastaan. Tämä oli yleinen avaus 1800-luvulla, mutta nykyisin harvinainen turnaustasolla.

2. ... exf4

Kieseritsky ottaa sotilaan vastaan, tämä on hyväksytty kuningasgambiitti.

3. Lc4 Dh4+?!

Mustan siirto pakottaa valkean siirtämään kuningastaan ja menettämään linnoitusmahdollisuuden, mutta tarjoaa temposiirron Rf3 myöhemmin.

4. Kf1 b5?!

Bryanin vastagambiitti, tätä ei pidetä korrektina siirtona nykyään.

abcdefgh
88
77
66
55
44
33
22
11
abcdefgh
Asema 4... b5? jälkeen
5. Lxb5 Rf6
6. Rf3

Tämä normaali kehityssiirto voittaa tempon pakottaen mustan siirtämään kuningatartaan.

6. ... Dh6 7. d3

Tällä siirrolla valkea on ottanut tukevan kontrollin keskustasta. Saksalainen suurmestari Robert Hübner suosittelee 7. Rc3 sen sijaan.

7. ... Rh5

Uhkaa Rg3+ ja suojaa f4-sotilaan, mutta siirtää ratsun myös huonoon asemaan laudan reunalla, jossa ratsut ovat vähemmän voimakkaita.

8. Rh4 Dg5

Kieseritzky suositteli 8... g6

9. Rf5 c6

Uhkaa samaan aikaan lähettiä ja vapauttaa d-sotilaan kiinnityksestä. Jotkut ovat suositelleet myös 9... g6 valkean ratsun vaikutuksen takia.

10. g4 Rf6 11. Tg1!

Lähetinuhraus. Jos musta hyväksyy uhrauksen, valkea pääsee johtoon kehityksessä häiritsemällä mustan kuningatarta.

abcdefgh
88
77
66
55
44
33
22
11
abcdefgh
11. Tg1!
11. ... cxb5?

Hübner uskoo tämän olleen mustan kriittisin virhe; siirto joka voittaa materiaalia, mutta päästää valkean auttamattomasti johtoon kehityksessä. Hübner ehdottaa 11... h5 pelisiirron sijasta.

12. h4! Dg6
13. h5 Dg5
14. Df3

Valkea uhkaa nyt kahta asiaa:

  • Lxf4, joka vangitsee mustan kuningattaren.
  • e5, uhkaa mustan ratsua f6:ssa ja paljastaa uhkauksen mustan a8-tornia kohtaan.
14. ... Rg8

Tämä hoitaa uhkaukset, mutta mustan kehitys takkuaa entisestään, nyt mustan ainoa siirtynyt upseeri on kuningatar.

15. Lxf4 Df6
16. Rc3 Lc5
17. Rd5!?

Valkea vastaa mustan uhkaan omalla uhkauksellaan (Rc7+). Réti suosittelee 17. d4 ja 18. Rd5 valkean eduin.

17. ... Dxb2

Musta voittaa sotilaan ja uhkaa voittaa tornin a1:stä shakilla.

abcdefgh
88
77
66
55
44
33
22
11
abcdefgh
18. Ld6!
18. Ld6!

Valkea tarjoaa tällä siirrolla molempia tornejaan. Hübner kommentoi, että tästä asemasta on monia tapoja voittaa ja ainakin kolme parempaa tapaa valkealle: 18. d4 18: Le3 tai 18. Te1, jotka johtavat vahvaan asemaan ilman tarvetta uhrata niin paljon materiaalia. Garri Kasparov on sanonut, että shakkimaailma olisi menettänyt yhden kruununjalokivistään, jos peli olisi jatkunut jollain muulla kuin pelisiirrolla.

18... Lxg1?

Tämä siirto sinetöi mustan tappion. Wilhelm Steinitz ehdotti 1879 18... Dxa1+, josta seuraisi todennäköisesti 19. Ke2 Db2 20. Kd2 Lxg1.

19. e5!

Valkea uhraa vielä toisenkin torninsa. Tämä siirto estää mustaa kuningatarta osallistumasta oman kuninkaansa puolustamiseensa ja uhkaa mattia: 20. Rxg7+ Kd8 21. Lc7#.

19... Dxa1+
20. Ke2

Tässä vaiheessa mustan hyökkäys on kuivunut kokoon. Mustalla on kuningatar ja lähetti takarivillä, mutta ei voi tehdä niillä mitään. Väitetään, että Kieseritzky olisi luovuttanut tässä vaiheessa, mutta Friedrich Amelungin artikkeli Baltische Schachblaetterissa 1893 sanoo hänen pelanneen todennäköisesti vielä 20...Ra6, jolloin Anderssen olisi julistanut matin. Joka tapauksessa viimeisiä siirtoja tuskin oikeasti pelattiin alkuperäisessä pelissä.

20... Ra6

Musta ratsu suojaa c7:n, mutta se ei estä mattia. Muitakin siirtoja on ehdotettu, mutta tyydyttävää puolustusta ei ole löydetty.

21. Rxg7+ Kd8 22. Df6+!

Kaunis kuningattaren uhraus pakottaa mustan luopumaan e7:n suojaamisesta.

22... Rxf6 23. Le7# 1-0
abcdefgh
88
77
66
55
44
33
22
11
abcdefgh
Lopullinen asema

Lopussa musta on voitolla materiaalissa kuningattaren ja molempien tornien verran, mutta se ei auta. Valkea matittaa viimeisillä upseereillaan, kahdella ratsulla ja lähetillä.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa