Kunnallisalan kehittämissäätiö
Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) on vuonna 1990 perustettu suomalainen säätiö, joka rahoittaa kuntia palvelevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Säätiön toiminnan tavoitteena on tukea kuntien itsehallintoa ja parantaa niiden toimintamahdollisuuksia. Säätiön toiminta suuntautuu hankkeisiin, joiden merkityksen säätiö arvioi kuntien tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimmiksi.[1]
Historia muokkaa
Säätiön ensimmäisenä päätoimisena asiamiehenä toimi vuosina 1992–2007 Lasse Ristikartano. Alkuvaiheessa asiamiehen tehtäviä hoiti oman toimensa ohella Kunnallisliiton silloinen toimitusjohtaja Mikko Jokela. Säätiön hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi vuosina 1990–2006 Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Toiminta muokkaa
KAKS on taloudellisesti riippumaton organisaatio, ja se toimii täysin itsenäisesti. Säätiön peruspääoma noin 80 miljoonaa markkaa (13,5 miljoonaa euroa) on peräisin vuonna 1989 myydystä Kunnallispainosta. Säätiön toiminta rakentuu pelkästään pääoman sijoitustuotolle.[1]
Säätiö myöntää hakemuksista rahoitusta tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja apurahoja tutkijoille.[1] Säätiö julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Polemiikki-lehteä. Säätiö julkaisee myös kolmea julkaisusarjaa Polemiaa, Tutkimusjulkaisut ja Julkaisut-sarjaa.
KAKS:n toimisto on Helsingissä. Säätiön asiamiehenä toimii valtiotieteiden maisteri Antti Mykkänen ja tutkimuspäällikkönä valtio-opin dosentti Sami Borg.[2]
KAKS järjestää vuosittain seminaarin, johon osallistuu tutkijoita ja kunta-alan vaikuttajia. Seminaarissa KAKS jakaa Arjen turvaaja -palkinnon. Palkinnolla säätiö haluaa nostaa esiin arjen kuntatyön tekijöitä. Palkinnon antaa presidentti Tarja Halonen. Ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 2004.
Organisaatio muokkaa
Säätiöllä on 16-jäseninen hallitus ja tieteellinen neuvottelukunta, joka toimii yhdyssiteenä tiedeyhteisöihin. Säätiön hallitus valitsee neuvottelukunnan, jonka toimikausi on kolme vuotta. Neuvottelukunnassa ei tehdä rahoituspäätöksiä.
Hallitus muokkaa
- Puheenjohtaja, FM Merja Taponen, Janakkala
- Kunnanjohtaja Outi Mäkelä, Nurmijärvi
- Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, Mikkeli
- Kansanedustaja Maria Guzenina, Espoo
- Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, Jyväskylä
- Sosionomi Anne Huotari, Oulu
- Kunnanjohtaja Mervi Simoska, Juva
- Yrittäjä Jani Kurvinen, Somero
- VT Eeva-Maria Maijala, Kemijärvi
- Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, Joensuu
- Toimitusjohtaja Heikki Risikko, Seinäjoki
- Toimittaja Juhani Hiltunen, Keminmaa
- Team Leader Taru Tolvanen, Pirkkala
- Kansanedustaja Anu Vehviläinen, Joensuu
- Rehtori Raija Vahasalo, Kirkkonummi
- Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Kuopio
Lähde[3]
Tieteellinen neuvottelukunta (2022–2024) muokkaa
- Puheenjohtaja, professori (johtamiskorkeakoulu) Jari Stenvall, Tampereen yliopisto
- Professori (vanhusoikeus) Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Itä-Suomen yliopisto
- Professori (tietoteknologian opetuskäyttö) Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto
- Professori (aluekehitys ja aluepolitiikka) Eeva-Kaisa Prokkola, Oulun yliopisto
- Apulaisprofessori (sosiaalioikeus) Laura Kalliomaa-Puha, Tampereen yliopisto
- Professori (sosiaalihallintotiede) Sanna Laulainen, Itä-Suomen yliopisto (Kuopio)
- Professori (politiikan tutkimus) Mikko Mattila, Helsingin yliopisto
- Professori (sosiaali- ja terveyshallintotiede) Harri Jalonen, Vaasan yliopisto
- Professori (puheviestintä) Pekka Isotalus, Tampereen yliopisto
- Professori (taloustiede) Teemu Malmi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
- Professori (vanhussosiaalityö) Marjaana Seppänen, Helsingin yliopisto
Lähde[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Säätiön esittely Kunnallisalan kehittämissäätiö. Arkistoitu 9.5.2015. Viitattu 13.5.2015.
- ↑ Yhteystiedot Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Kunnallisalan kehittämissäätiön hallitus Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Tieteellinen neuvottelukunta 2022-2024 Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 5.3.2023.