Kungsholmen (saari)
Kungsholmen tai Kungsholms on Mälarenin saari Ruotsissa Tukholman kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä.[1]
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Korkein kohta | |
| Pinta-ala |
3,91 km² |
| Asukasluku |
61 824 (2019) [2] |
|---|---|
| Asutuskeskukset |
Kungsholmen (kaupunginosa-alue) |
_-_panoramio.jpg)
Maantietoa muokkaa
Kungsholmen sijaitsee Mälarenin itäosassa aivan Tukholman kaupunkitaajamassa. Saari jää Riddarfjärdenin ja Ulvsundasjönin väliin niin, että saaren pohjoispuolella näitä järvenosia yhditstää toisiinsa jokimainen kanava Karlbergskanalen–Karlbergssjön–Barnhusviken–Klarasjö. Saaren eteläpuolella saaren voi kiertää veneellä ajamalla Ulvsundasjönistä etelään Tranebergssundiin, kääntymällä sitten kaakkoon Lilla Essingenin salmista ja Långholmenin edustalta Riddarfjärdeniin. Kungsholmenin pituus on 3,6 kilometriä ja leveys on 1,6 kilometriä. Sen pinta-ala on 391 hehtaaria eli 3,9 neliökilometriä. Saaren ympärysmitta on noin 8,9 kilometriä ja saaren korkein kohta sijaitsee Stadshagsplanilla 47 metrin korkeudella mpy. [a] Mantereelta tulee saarelle 12 siltaa sekä eräitä metroyhteyksiä.[1][3][4]
-
Kungsbron vuonna 2015 -
Barnhusviken huhtikuussa 2015 -
Karlbergskanalen vuonna 2016
Kaupunginosat muokkaa
Saari ja viereiset kaksi pienempää saarta Lilla Essingen ja Stora Essingen muodostavat yhdessä Kungsholmenin kaupunginosa-alueen. Siihen kuuluu Kungsholmenin saarella sijaitsevat kaupunginosat Kungsholmen, Stadshagen, Kristineberg, Fredhäll ja Marieberg ja pienemmillä saarilla sijaitsevat niiden omat kaupunginosat. Kungsholmenin kaupunginosa on maa-alaltaan näistä suurin. Saaren asukasluku selviää vähentämällä kaupunginosa-alueen asukasluvusta Lilla- ja Stora Essingenin asukasluvut. Vuonna 2019 oli asukkaita 61 800 [2].[1]
-
Näkymä saaren etelärannalle -
Iltakuva kaupungista -
Kronobergsparken
.jpg)
Historiaa muokkaa
1400-luvulla Kungsholmenin saarta asuttivat fransiskaanit, ja tuohon aikaan luostari tunnettiin nimellä Munklägret tai Gråbrödraklostret. Munkit perustivat tiiliruukin, mutta elättivät itsensä myös viljelemällä ja kalastamalla. Vuonna 1527 saari otettiin kruunulle osana uskonpuhdistuksen reformia. Munklägretiin rakennettiin vuonna 1645 ensimmäinen silta. Saaren nimeksi tuli Kungsholmen vuonna 1672 ja saarelle muodostettiin oma seurakunta. Saari oli vielä 1700-luvun alkupuoliskolla rakentamatonta aluetta, mutta vuosisadan loppupuoliskolla ilmaantuu kaakkoisosiin ruutukaava-aluetta. Niinkin myöhään kuin 1890-luvulla olivat saaren luoteisosat vielä peltomaata.[a]
-
Piirustus Munkkisaarelta nähtynä vuonna 1725 -
Piirros Bolinderin konetehtaasta vuonna 1893 -
Ilmavalokuva kuumailmapallosta vuonna 1896
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
Huomioita muokkaa
- ↑ a b Asia on katsottu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Kungsholmen.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e Kungsholmen Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 6.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Områdesfakta, start.stockholm, viitattu 6.3.2021
- ↑ Mälaren-Riddarfjärden (SE658020-162623) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 6.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Mälaren-Ulvsundasjön (SE658229-162450) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 6.3.2021. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kungsholmen Wikimedia Commonsissa
