Kulttuurikasvatussuunnitelma

Kulttuurikasvatussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta toteutetaan kunnassa tai alueella osana opetusta.[1]. Se laaditaan ja sitä toteutetaan koulujen ja kulttuuri- ja taidealan toimijoiden yhteistyönä. Se pohjaa kunnan omaan kulttuuritarjontaan ja kulttuuriperintöön sekä lasten ja nuorten omaehtoiseen toimintaan.[2]

Kulttuurikasvatussuunnitelma perustuu Opetushallituksen laatimiin valtakunnallisiin Opetussuunnitelman perusteisiin. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (1.8.2016 alkaen) kulttuurikasvatussuunnitelma mainitaan paikallista opetussuunnitelmaa täydentävänä mahdollisuutena. [1]

Kulttuurikasvatussuunnitelma perustuu opetussuunnitelman toteuttamiseen ja tekee koulujen kulttuurikasvatustyöstä tavoitteellista. Samalla se takaa kaikille oppilaille samat osallistumisen mahdollisuudet. Kulttuurikasvatus koskee kaikkea opetusta, ei vain taide- ja taitoaineita, ja nivoo yhteen eri oppiaineita. Kulttuurikasvatussuunnitelmien nimet ja sisällöt vaihtelevat runsaasti, sillä suunnitelmista ole tehty valtakunnallista linjausta. Kulttuurikasvatussuunnitelmista voidaan käyttää myös nimeä kulttuuripolku, kulttuurikasvatusohjelma tai kulttuurikalenteri [2]

Lastenkulttuuripoliittisessa ohjelmaehdotuksessa (OKM 2014) kannustetaan kunnan kulttuurikasvatussuunnitelman tekemiseen, sillä sen avulla taataan kaikille lapsille ja nuorille tutustuminen oman asuinpaikan taiteeseen ja kulttuuriperintöön[3]:

»Kuntia tuetaan erityisen, paikallisiin kulttuurisiin olosuhteisiin pohjautuvan kulttuurikasvatussuunnitelman laatimisessa laajan yhteistyön ja valtakunnallisen neuvonnan avulla. Taiteen kentän ja lastenkulttuurin toimijoiden lisäksi yhteistyössä on mukana myös Taiteen edistämiskeskus. Systemaattisesti etenevän kulttuurisuunnitelman avulla voidaan taata kaikille lapsille ja nuorille tutustumisen oman asuinpaikan taiteeseen ja kulttuuriperintöön. Oppaina ja ohjaajina ovat opettajien lisäksi kulloiseenkin ikään ja taitoihin sopivat ammattilaiset.[3]»

Vuonna 2017 yli sadassa Suomen kunnassa on oma kulttuurikasvatussuunnitelma[4]. Joissakin kunnissa kulttuurikasvatussuunnitelmat ovat olleet käytössä jo pitkään osana perusasteen paikallista opetussuunnitelmaa ja vakiintuneet kunnan tavaksi tehdä lastenkulttuurityötä. Kuntien suunnitelmat voivat kulkea kulttuuriopetussuunnitelman, kulttuuripolun, -rappusten tai -reitin nimellä. Suomessa käytössä olevat kulttuurikasvatussuunnitelmat on listattu Suomen lasten­kulttuuri­keskusten liiton sivuille.[5]

Lähteet muokkaa