Kultakontiaiset, kultiaiset eli kultamyyrät (Chrysochloridae)[2][3] on Afrikassa esiintyvä nisäkäsheimo, joka kuuluu yhdessä tanrekkien kanssa Afrosoricida-lahkoon.

Kultakontiaiset
Jättiläiskultamyyrä (Chrysospalax trevelyani)
Jättiläiskultamyyrä (Chrysospalax trevelyani)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Afrosoricida
Alalahko: Chrysochloridea
Broom, 1915
Heimo: Kultakontiaiset
Chrysochloridae
Gray, 1825
Alaheimot [1]
Katso myös

  Kultakontiaiset Wikispeciesissä
  Kultakontiaiset Commonsissa

Kultakontiaiset ovat ulkonaisesti niin paljon Australian pussikontiaisia muistuttavia, että niitä erehdyttiin aikoinaan luulemaan keskenään lähisukuisiksi. Kultakontiaiset muistuttavat ulkonäöltään ja elintavoiltaan myös kontiaisia eli maamyyriä, joiden kanssa ne luettiin aiemmin samaan hyönteissyöjien (Insectivora) lahkoon.[2]

Kultakontiaisten esiintymisalue on eteläinen Afrikka suunnilleen Kamerunin seudelle asti. Ne elävät maan alla lähes kaiken aikansa ja syövät muun muassa hyönteisten toukkia ja matoja. Ne ovat hyvin paksuturkkisia, silmät ovat nahan peittämät eikä korvia näy juuri lainkaan.

Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että kultamyyrien suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin ”kultiaiset”.[4] Kyseinen nimi tarkoittaa nykyisin kuitenkin hyönteisiin kuuluvia kultapistiäisiä (Chrysididae)[5].

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Chrysochloridae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 20.12.2011. (englanniksi)
  2. a b Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 301, 324–325. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
  3. Valste, Juha & Cajander, Veli-Risto: Maailman luonto: Nisäkkäät 1, s. 97–99. Espoo: Weilin+Göös, 1998. ISBN 951-35-6493-2.
  4. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 24.1.2011. [vanhentunut linkki]Suomen kielen lautakunta suhtautui osaan toimikunnan ehdotuksista torjuvasti. Ks. Suomen kielen lautakunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet Kotus.fi. 20.11.2008. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 18.10.2011.
  5. Raekunnas, Martti (2010): Hämeenlinnan Ahveniston moottoriradan myrkkypistiäiset (Arkistoitu – Internet Archive) Luettu 24.1.2011

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.