Kulovesi

Kulovesi on Pirkanmaalla Sastamalassa ja Nokialla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueella olevaan Kuloveden alueeseen. Kuloveden alueeseen kuuluu myös alajuoksulla oleva Rautavesi, jotka yhtyvät toisiinsa Salonsaaren ja Isosaaren salmissa. Molempien järvien yhteisaluetta kutsutaan myös nimellä Iso-Kulovesi.

Kulovesi
Ilmakuva Kulovedestä.
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pirkanmaa‎
Koordinaatit	61°26′20″N, 23°12′21″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Kuloveden alue‎ (35.13)
Lasku-uoma	virtaa suoraan Rautaveteen
Järvinumero	35.132.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	57,5 m
Rantaviiva	153 km
Pinta-ala	36,42 km²
Tilavuus	0,2584 km³
Keskisyvyys	7,14 m
Suurin syvyys	36,66 m
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantieto

Järven pinta-ala on 3 642 hehtaaria ja sen pituus on 18,4 kilometriä. Kulovesi on Suomen 100. suurin järvi. Suurimmat tulojoet ovat Nokianvirta, Siuronkoski, Saikkalanjoki, Lanajoki ja Kärppälänjoki, joista Nokianvirta on tärkein. Järvi on säännöstelty ja sen vedenpinnan korkeus on 57,5 metriä merenpinnan yläpuolella, mikä on myös Rautaveden vedenpinnan korkeus. Kulovettä on säännöstelty vuodesta 1957 alkaen ja säännöstely palvelee sekä Melon voimalaitoksen, Tyrvään voimalaitoksen ja Siuron voimalaitoksen tarpeita että järven vedenpinnan korkeuden vakauttamista. Järven keskisyvyys on 7 metriä, mutta syvimmillään se on 37 metriä. Järvessä on vettä 0,26 km². Valuma-alue on laaja, joten veden vaihtuvuus järvessä on nopeaa. Vesi viipyy Kulovedessä keskimäärin vain 21 vuorokautta.

Nokianvirta laskee aluksi Korvelan kohdalla olevaan kolme kilometriä pitkään lahteen, joka yhtyy Kuloveden pääaltaaseen Lukkilansalmen ja Haapaniemen salmen kautta. Siellä järveen yhtyy pohjoisesta laskeva Jokisjärvi, joka ohittaa Siuron voimalaitoksen vapasti virraten. Järven pohjoisrantoja seuraa Tampere–Pori-rata, joka seuraa järven pohjoisrantoja 9 kilometrin matkalla. Erityisen näkyvillä se kulkee Kuljun ja Urmian välillä, kun se seuraa rantoja Kesäniemen ja Sadanleukaluiden kohdalla. Radan taakse jää Piikkilänjärvi, jota on Kuloveden 5,5 kilometriä pitkä lahti. Tänne laskevat Saikkalanjoen valuma-alueen vedet. Suoniemen kirkon ja Kalmesaaren taakse työntyy etelän suuntaisena 4,5 kilometriä pitkä Sarkolanlahti. Lahteen laskee Lanajoki, joka on Sarkolanjoen valuma-alueen laskujoki. Tyrisevän, Kutalan ja Kiuralan kohdalla Kutalansaari ahtauttaa Kuloveden pienimuotoiseen saaristoon, jonka virtaukset viivyttävät järven jäätymistä alkutalvella. Kutalanvuolle ja Hulttistenvuolle ovat virtaukseltaan jokimaisia kapeikkoja. Osa vesistä poistuu Kulovedestä kiertäen Kiuralan Isosaaren pohjoispuolen reittiä pitkin joko Myllyvuolteen tai Hiedanvuolteen läpi. Eteläinen reitti kiertää Salonsaaren Kojolanselän ja Rikastenselän kautta ja purkautuu siellä kapeikon kautta Rautaveteen. Rikastenselän eteläpuolella sijaitsee Kärppälänlahti, johon laskee Kärppälänjoki.

Saaret

Kulovedessä on 54 saarta, joiden pinta-alat ovat yhteensä 362 hehtaaria ja joiden rantaviivan yhteispituus on 39 kilometriä. Alle hehtaarin kokoisia saaria on 41, joista alle aarin kokoisia on viisi. Yli hehtaarin kokoisia saaria 13, joista Salonsaari on suurimpana yli neliökilometrin laajuinen.

Kuljun Isosaari on järven pohjoisosan suurin saari. Sen rinnalla sijaitsevat pienet Lehti-, Risti- ja Halkosaaret. Keskellä selkää sijaitsevat pienet Selkäsaari ja Karhusaari ja lähellä Urmiaa sijaitsee yksinäinen Hanhisaari. Sadanleukaluut, eli Elssansaari, erottaa Kulojärven selän Piikkilänjärvestä, mutta rautatien takia se vaikuttaa niemeltä. Tyrisevän ja Suoniemen välissä ovat suuren selän ensimmäiset eteläiset saaret. Niitä ovat Kalmesaari (myös Kalmetsaari), Maijansaari, Sarasaari, Latosaari, Muurassaari ja Jänessaari. Suurin saari Salonsaari, joka on 4,3 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä, erottaa Kuloveden Rautavedestä. Saman tekee pienempi 1,2 kilometriä pitkä Kiuralan Isosaari. Toiseksi suurin saari on Kutalansaari. Se on 1,8 kilometriä leveä ja jonka 1,7 kilometriä pitkä niemi Salonnokka kasvattaa saaren pituudeksi 3,2 kilometriä. Muita edellisten lähettyvillä olevia suurempia saaria ovat Vatulansaari, Karhunsaari, Kaukue, Haapasaari, Peltosaari ja Mäntysaari.

Taajamat

Järven rantaviiva on 153 kilometriä pitkä, josta 39 kilometriä kuuluu saarille. Rannat ovat pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Paikoitellen muun muassa lahdenpohjukoissa ja loivissa rinteissä on savipohjaisia peltomaita. Monet järveen laskevista joista ja ojista alkavat metsämaista, mutta tuovat sitten vedet peltomaiden läpi. Merkittävimpiä taajamia Kuloveden rannoilla ovat Nokian Siuro ja Suoniemi. Viimeksi mainittu on samalla entinen kunta, joka liittyi Nokian kauppalaan vuonna 1973. Sastamalan kylistä muun muassa Karkunkylä, Kutala ja Tyrisevä sijaitsevat Kuloveden rannoilla.

Virkistyskäyttö

Veden laatu

Kuloveden vedenlaatua seurataan säännöllisesti Tampereen seudun yhteistarkkailun puitteissa. Näytteitä otetaan kahden syvänteen pohjalta Kesäniemen edustalla ja Kalmesaaren vieressä.

Aikaisemmin Kuloveden laatu on ollut huono, mutta vedensuojelusäännökset ovat vaikuttaneet veden laatuun parantavasti. Syynä ovat pääasiassa vesistön yläjuoksulla tapahtunut kuormituksen väheneminen ja Kuloveden alueella tapahtuneet muutokset. Muun muassa Nokia Oy:n lopetettua selluloosan valmistuksen, laski happea kuluttava kuormitus tuntuvasti. Nykyään Kuloveden vesi on sameahkoa ja lievästi ruskeaa. Sen happamuustaso on normaali. Vaikka tulevien vesien fosforipitoisuudet ovat Nokianvirtaa lukuun ottamatta alhaisia, ovat Kulovesi ja Rautavesi säilyneet lievästi rehevinä. Tämän seurauksena levät lisääntyvät kesäisin hyvin ja leväkukintaa esiintyy säännöllisesti.

Kesäniemen edustan syvänteessä ei ole todettu talvisin happikatoa, mutta Kalmesaaren viereisessä syvänteessä niitä on ollut melko säännöllisesti ja siellä pohjan läheinen vesikerros on ollut jopa täysin hapeton. Kesäisin ongelmaa ei esiinny yhtä vakavana. Päällysveden happiongelmat ovat lähes hävinneet metsäteollisuuden jätevesien vähennyttyä.

Kuloveden vedenlaatu vaihtelee hyvän ja välttävän välillä. Parhaimmillaan vedenlaatu on talvisin, jolloin vesi on lievästi sameaa ja ravinnetaso on alhainen. Kesäisin vedenlaatu on selvästi heikompi, sillä ravinnetaso nousee lähelle rehevien vesien rajaa ja levää esiintyy silmin nähtävänä määränä. Kokonaisuudessaan vedenlaatu on tyydyttävä ja järven vedet ovat uimakelpoisia.

Sarkolanlahti, johon Lanajoki laskee, on jonkin verran rehevöitynyt. Vahalahti, ja siinä sijaitseva Pumpulinlahti, on kasvanut jo lähes umpeen. Sen syynä pidetään valuma-alueella olevien soiden ojituksia. Kärppälänlahteen laskevan Kärppälänjoen tuoma hajakuormitus nostaa lahden ravinnepitoisuuksia.

Kalalajit ja kalastus

Kulovesi yhdessä Rautaveden kanssa muodostaa yhden maan parhaista kuhanpyyntialueista. Kuhan lisäksi Kuloveden huomattavimpia saaliskaloja ovat sulkava, hauki, ahven, särki ja toutain, joista sulkava on runsain saalislaji. Näiden lisäksi järvellä voi tavata ainakin siikaa, lahnaa, järviruutanaa ja kuoretta. Järveen on tehty säännöllisesti kala- ja rapuistutuksia. Vuosien 2008−2012 aikana ovat olleet istutettuja lajeina kuha, harjus, kirjolohi, järvilohi ja järvitaimen. Aikaisempina vuosina istutettiin myös tavallisempia lajeja: hauki, siika, ankerias, karppi, toutain, suutari ja täplärapu.

Suomessa uhanalainen toutain lisääntyy Rautavedessä, Kulovedessä ja Kokoemäenjoessa. Sen tärkeimmät kutualueet Kulovedellä sijaitsevat Siuronkoskessa ja Lukkisalmessa. Kuha lisääntyy saarten rantavedessä, mutta erityisesti Siuronkoskessa, Majansaaren pohjoispuolella ja Kalmetsaaren itäpuolella.

Historiaa

Siuron kanjoniksi kutsutaan entistä Nokianvirran uomaa, joka erottuu selvästi maisemassa. Sen kautta purkautuivat hetken aikaa Nokianvirran vedet Kuloveteen, mutta noin 5000 vuotta sitten kallio antoi sivusta periksi ja virta haki itselleen uuden uoman ja laskee nykyään Lukkilansalmen kautta Kuloveteen.

Kulovesi oli myös Tampereen ja Porin välisen rautatien liikennepaikan nimi. Seisake sijaitsi Kuljun kartanon kohdalla muutaman kilometrin päässä Siurosta Porin suuntaan. Seisake nimettiin järven mukaan, koska Kulju-niminen rautatieliikennepaikka sijaitsi jo ennestään Riihimäki–Tampere-radalla Lempäälässä. Kuloveden seisake avattiin liikenteelle Porin radan valmistuessa vuonna 1895 ja lakkautettiin vähäisen käytön vuoksi vuonna 1972. Kulovesi on lisäksi ollut alueen postitoimipaikan nimenä.

Katso myös

• Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä
• Kuloveden lähialueen muita vesistöjä

Aiheesta muualla

• Kokemäenjoen käyttötieto: Liekovesi-Rautavesi-Kulovesi^{[vanhentunut linkki]}
• Järviwiki: Iso-Kulovesi
• Nokian kylät: Kuloveden kylät ry (Arkistoitu – Internet Archive)

Kokemäenjoen vesistö (35)

Kokemäenjoen alue (35.1)

Nokian järvet

Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko