Wikipedia

Kuopion Palloseura

kuopiolainen jalkapalloseura
(Ohjattu sivulta KuPS)
Tämä artikkeli käsittelee Kuopion Palloseuran miesten edustusjoukkuetta. Naisten joukkueesta katso Kuopion Palloseura (naiset).

Kuopion Palloseura eli KuPS on vuonna 1923 perustettu Veikkausliigassa pelaava kuopiolainen jalkapalloseura. KuPS on voittanut Suomen mestaruuden kuusi kertaa, Suomen Cupin neljä kertaa ja Liigacupin kerran [1]. KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion keskuskentällä. Seuran peliasussa paita ja sukat ovat keltaiset ja housut ovat mustat.

Kuopion Palloseura
Koko nimi Kuopion Palloseura
Lempinimet Keltamusta, Kanarialinnut
Perustettu 16. maaliskuuta 1923
Kaupunki Kuopio
Kenttä Kuopion keskuskenttä
– kapasiteetti 4 778
Sarja Veikkausliiga
Sarjataso 1.
Värit          
Toimitusjohtaja Tomi Erola
Puheenjohtaja Vesa Kauppila
Päävalmentaja Jani Honkavaara
Kapteeni Petteri Pennanen
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Mitalit
Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa Kultaa 1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019
Hopeaa Hopeaa 1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022, 2023
Pronssia Pronssia 1953, 2018, 2020
Suomen Cup
Kultaa Kultaa 1968, 1989, 2021, 2022
Hopeaa Hopeaa 2011, 2012, 2013
Liigacup
Kultaa Kultaa 2006
Hopeaa Hopeaa 2024

Historia muokkaa

Pääartikkelit: Kuopion Palloseuran historia ja Kuopion jalkapallo

Seuran perustaminen ja alkuvuodet muokkaa

Maaliskuussa 1923 joukko kuopiolaisia miehiä otti tavoitteekseen perustaa kaupunkiin jalkapalloon keskittyvän seuran. Seuran perustava kokous pidettiin Seurahuoneella 16. maaliskuuta 1923. Seuran nimeksi päätettiin ottaa Kuopion Palloseura ja lyhenteeksi KPS. Suomen Palloliiton jäseneksi seura hyväksyttiin 28. kesäkuuta 1923. [1][2]

Ensimmäiset vuodet KuPS pelasi mustavihreissä pystyraitaisissa paidoissa, valkoisissa housuissa ja mustissa sukissa. Vuonna 1935 seuran peliasun värit päätettiin muuttaa Savon väreihin eli keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiin. Seuran nimilyhenteeksi vaihtui samalla KuPS. [1][2]

 
KuPS:n nousijajoukkue vuonna 1947 [3].

Seura nousi pääsarjaan ensimmäistä kertaa kaudeksi 1947–1948. Vuonna 1945 seuran edustusjoukkueessa teki debyyttinsä myös 16-vuotias Aulis Rytkönen, joka edusti seuraa vuodet 1945–1952. KuPS putosi pääsarjasta ensimmäisen kauden jälkeen, mutta nousi takaisin pääsarjaan syksyllä 1948 viettäen pääsarjassa seuraavat 44 peräkkäistä kautta. [2]

Kultaiset vuosikymmenet muokkaa

KuPS:n kultaiset vuosikymmenet sijoittuvat 1950–1970 -luvuille jolloin seura saavutti viisi mestaruutta, kahdeksan hopeaa ja yhden pronssisen mitalin [2]. Seuran ensimmäinen mitali pääsarjassa tuli kaudella 1950, jolloin seura saavutti hopeaa [4]. KuPS:n ensimmäinen mestaruus tuli kaudella 1956. KuPS voitti toisen mestaruutensa kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1958. Molemmat mestaruudet varmistuivat Helsingin Olympiastadionilla pelatuissa otteluissa. [2]

Seuran kolmas ja ensimmäinen Kuopiossa varmistunut mestaruus tuli Väinölänniemellä lokakuussa 1966 3–0 voitolla Turun Palloseurasta.[5] Seura sai ensimmäisen Suomen Cup-mestaruutensa vuonna 1968 voittamalla Olympiastadionilla pelatussa finaalissa Kotkan Työväen Palloilijat maalein 2–1 [6]. KuPS:n neljäs mestaruus tuli kaudella 1974 ja viides mestaruus kaudella 1976 [7].

 
Markku Hyvärinen ja Keijo Koistinen Helsingin Olympiastadionilla kesäkuussa 1966 [2].

Vaikeat vuosikymmenet muokkaa

KuPS pelasi pääsarjassa ilman merkittävää menestystä 1980-luvulla. 1980-luku päättyi kuitenkin lopulta seuran toiseen Suomen Cupin voittoon vuonna 1989. Olympiastadionilla lokakuussa pelatussa finaalissa KuPS otti Hakasta 3–2 voiton. [7]

Kauden 1992 jälkeen KuPS tippui 44 peräkkäisen pääsarjakauden jälkeen sarjatasoa alemmas I divisioonaan, jossa se vietti pääosan 1990-luvusta [7]. Kaudeksi 1998 KuPS putosi Kakkoseen yhden kauden ajaksi [7]. 1990-luvulla seura oli jatkuvissa talousongelmissa. Seuran pelastamiseksi konkurssilta perustettiin lokakuussa 1998 KuPS Oy, joka järjesti yhdistyksen velat verottajalle. [8]

2000-luvun alussa KuPS vietti kausia sekä Ykkösessä että Veikkausliigassa. Ykkösen mestaruudet se voitti kausina 2001, 2004, 2007. Kaudesta 2008 alkaen KuPS on pelannut Veikkausliigassa. [7]

Kauden 2006 jälkeen KuPS oli jälleen taloudellisissa ongelmissa ja lähellä konkurssia. Seuran pelasti konkurssilta joulukuussa 2006 savolaislähtöinen investointipankkiiri Ari Lahti, joka nousi seuran pääomistajaksi. [9]

Paluu Suomen huipulle muokkaa

2010-luvulla KuPS vakiinnutti asemansa uudelleen pääsarjassa. Vuonna 2010 KuPS saavutti 31 vuoden tauon jälkeen mitalin yltämällä hopealle. Vuosina 2011, 2012 ja 2013 seura esiintyi kolme kertaa peräkkäin häviävänä osapuolena Suomen Cupin finaalissa. [7]

Kausina 2017–2023 seura saavutti seitsemän peräkkäistä mitalia Veikkausliigassa. Kuudennen Suomen mestaruutensa KuPS otti kaudella 2019 [7]. Mestaruus varmistui päätöskierroksella 19. lokakuuta 2019 Turussa Kupittaan stadionilla pelatussa ottelussa, jossa KuPS voitti Interin 0–2 [10].

KuPS voitti 32 vuoden tauon jälkeen seuran kolmannen Suomen Cupin kaudella 2021. Olympiastadionilla pelatussa finaalissa kaatui HJK rangaistuspotkukilpailussa maalein 5–4 [11]. Menestys Suomen Cupissa sai jatkoa myös vuonna 2022, jolloin KuPS kaatoi finaalissa Interin maalein 1–0 [12]. Kauden 2018 päätteeksi KuPS sai myös erillisen naisten joukkueen [13].

Värit ja tunnukset muokkaa

 
 
 
 
 
 
}}
1923–1935
 
 
 
 
 
}}
1935–
Seuran peliasujen päävärit.

Peliasut muokkaa

Ensimmäiset vuodet KuPS pelasi mustavihreissä pystyraitaisissa paidoissa, valkoisissa housuissa ja mustissa sukissa. Vuonna 1935 seuran peliasun värit päätettiin muuttaa Savon väreihin eli keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin raidallisiin sukkiin. Sukkien väriksi vakiintui myöhemmin keltainen jonka lisäksi värinä on käytetty myös mustaa [2]. KuPS juhlisti satavuotista historiaansa 5. toukokuuta 2023 pelatussa juhlaottelussa HJK:ta vastaan pelaamalla alkuperäisellä asulla jonka paidan rintamuksessa oli seuran alkuperäinen logo [1].

 
Vuoden 1923 joukkue alkuperäisissä peliasuissa. [2]

Logot muokkaa

Alkuperäistä logoa käytettiin 1970-luvulle saakka vaikka seuran nimilyhenne KPS oli vaihtunut muotoon KuPS jo vuonna 1935. 1970-luvun alussa tunnuksena käytettiin hetken aikaa vaakunaa, jossa pikkulintu seisoo pallon päällä [14]. KuPS:n nykyisen logon suunnittelivat 1970-luvulla Savon Sanomien kuvatoimittaja Mauno Hämäläinen ja graafikko Erkki Torvinen [15].

  •  
    Alkuperäinen logo
  •  
    1970-luku–

Stadionit muokkaa

Pääartikkelit: Kuopion keskuskenttä ja Väinölänniemen stadion
 
Kuopion keskuskenttä 2. marraskuuta 2010.

Kuopion keskuskenttä muokkaa

KuPS pelaa kotiottelunsa nykyisin Kuopion keskuskentällä, joka avattiin alun perin toukokuussa 1939. Keskuskenttä sijaitsee Kuopion keskustan tuntumassa Mölymäellä Haapaniemen kaupunginosassa. Seura pelasi ajoittain otteluita keskuskentällä myös 1940–1970 -luvuilla. KuPS on pelannut keskuskentällä kaudesta 2005 alkaen, jolloin stadionille valmistui uusi pääkatsomo. Uuden stadionin avausottelussa 3. heinäkuuta 2005 KuPS kohtasi Hakan. [7]

Keskuskentän pääkatsomon kapasiteetti on 2 700 katsojaa ja päädyssä on 490 kiinteää katsomopaikkaa. Istumapaikkakapasiteetti on yhteensä 3 190. Lisäksi stadionilla on siirrettävä puinen aurinkokatsomo. Siten stadionin kokonaiskapasiteetti on noin 4 000 katsojaa. Pelialustana keskuskentällä on lämmitettävä tekonurmi.

Väinölänniemen stadion muokkaa

KuPS:n ensimmäinen virallinen kilpaottelu pelattiin 6. syyskuuta 1923 Väinölänniemen stadionilla Varkauden Suojeluskunnan Palloilijoita vastaan [16]. Stadionin katsomorakennus valmistui 1952. Väinölänniemi toimi seuran ensisijaisena kotistadionina kaudelle 2005 saakka. Keskuskentän tekonurmialustan uusimisen vuoksi Väinölänniemellä pelattiin kaudella 2009 neljä kotiottelua ja kaudella 2016 kaksi kotiottelua [7]. Pelialustana stadionilla oli luonnonnurmi.

Muut kentät muokkaa

KuPS on pelannut virallisia pääsarjan kotiotteluita myös Keskuskentän stadionin vieressä sijainneella hiekkakentällä. Kenttä oli käytössä keväisin kun nurmikentät eivät olleet vielä pelikuntoisia. Kentällä pelattiin esimerkiksi kauden 1991 avausottelu. Kauden 1994 avausottelu pelattiin puolestaan Kuopio-hallissa [17].

1970-luvulla KuPS pelasi Euroopan Cupin kotiotteluita Mikkelin urheilupuistossa, koska Väinölänniemen stadionilta puuttui vaadittava valaistus [2]. 2020-luvun alussa KuPS joutui pelaamaan Euroopan Cup-kilpailujen kotiotteluita Helsingin Olympiastadionilla ja Kupittaan stadionilla, koska Kuopion keskuskenttä ei täyttänyt Euroopan jalkapalloliitto Uefan kriteereitä [18] [19].

Kannattajat muokkaa

 
Banzai ja Cup-juna Iisalmesta Kuopioon vuonna 2005.

Kannattajaryhmät muokkaa

Seuralla on ollut monta virallista ja epävirallista eri kaupungeissa toimivaa kannattajayhdistystä historiansa aikana. Maaningan kannatusyhdistys on tiedossa olevista KuPS:n kannatusryhmistä rekisteröity ensimmäisenä tammikuussa 1973 [20]. KuPS Supporters' Club (KSC) sai alkunsa KuPS:n 1970-luvun mestaruushuumassa ja perustettiin virallisesti 8. lokakuuta 1979 [21]. KSC:n ydinryhmä perusti vuonna 1980 Kings Soccer Clubin, jota vastaan KuPS pelasi myöhemmin kaudella 1998 pudottuaan Kakkoseen.

Kannattajatoiminta aktivoitui seuran noustua 2000-luvun alussa takaisin Veikkausliigaan. Banzai - KuPS:n kannattajat ry rekisteröitiin 4. heinäkuuta 2003, mutta toiminta hiipui 2000-luvun lopulla. 2006 perustettu KPO Crew on sittemmin vakiinnuttanut asemansa kuopiolaisessa kannattajatoiminnassa. Kannattajien katsomoksi on 2010-luvulla vakiintunut Keskuskentän pääkatsomon eteläpäädyn katsomonosa. [22]

Kannatuslaulut muokkaa

Tunnetuin seuran kannatuslaulu on vuonna 1975 ensimmäisen kerran levytetty Banzai Banzai. Kappaleen sävelsi Antti Hyvärinen, sanoitti Jukka Virtanen ja esitti alun perin Kai Hyttinen. Banzai-termin kappaleeseen keksi kuopiolaistaustainen runoilija Pekka Kejonen [23]. Kappaleesta on sittemmin tehty useita eri sovituksia, ja se on soinut yli 40 vuoden ajan seuran peleissä ennen ottelun alkua ja puoliajalla. Singlenä julkaistun levytyksen B-puolella oli Hyvärisen ja Virtasen tekemä kappale nimeltään Elä laakase, naatitaan! jonka esitti Pelurit-niminen Hyvärisen johtama orkesteri. [24]

Einin Kesä ja yö -kappale oli joukkueen tunnuslaulu seuran voittaessa kuudennen mestaruuden vuonna 2019 [25]. Kuopion torilla pidetyissä mestaruusjuhlissa Eini lauloi kappaleen livenä paikalle saapuneille tuhansille kuopiolaisille [26]. Kappale on alun perin levytetty vuonna 1985. Kappaletta on soitettu myös 2020-luvulla seuran voittamien kotiotteluiden jälkeen.

Organisaatio ja talous muokkaa

KuPS yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin kaudesta 1999 alkaen Kuopion Palloseura Oy:lle [2]. Seuran pääomistaja on investointipankkiiri Ari Lahti [27]. Lahti oli mukana pelastamassa seuraa 1990-luvulla ja nousi merkittävimmäksi osakkeenomistajaksi pelastettuaan seuran uudestaan vuonna 2006 [28]. 2010–2020-luvulla Lahti on sijoittanut seuraan noin miljoona euroa vuosittain [29]. Lahti toimi Kuopion Palloseura Oy:n hallituksen puheenjohtajana yli kymmenen vuoden ajan, kunnes luopui puheenjohtajuudesta tultuaan valituksi Suomen Palloliiton puheenjohtajaksi vuonna 2018 [30].

Kuopion Palloseura Oy muokkaa

  • Toimitusjohtaja: Tomi Erola
  • Toimistopäällikkö: Johanna Taipale
  • Myynti- ja markkinointipäällikkö: Tero Taipale
  • Mediapäällikkö: Niklas Pehkonen
  • Tiedotuspäällikkö: Martti Juurtela
  • Turvallisuuspäällikkö: Mika Määttänen
  • Hallituksen puheenjohtaja: Vesa Kauppila[31]

Muut toimijat muokkaa

  • KuPS ry vuokraa liigapaikkaa edelleen KuPS Oy:lle.
  • Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita.
  • Pohjois-Savon jalkapallosäätiö ry omistaa keskuskentän jalkapallostadionia hallinnoivan kiinteistöosakeyhtiön.
  • KuPS Akatemia toimii seuran farmijoukkueena. 2000-luvulla farmijoukkueena ovat toimineet myös kuopiolaiset SC KuFu-98 ja Kings Kuopio, iisalmelainen PK-37 ja varkautelainen Warkauden JK [32].
  • KuPS IV vastaa seuran ottelutapahtumien järjestämisestä.

Pelaajat ja valmentajat muokkaa

Edustusjoukkue 2024 muokkaa

Päivitetty 30. maaliskuuta 2024.[33]
Maalivahdit
01   Johannes Kreidl
12   Aatu Hakala
Puolustajat
02   Justin Bakker
04   Kristopher Da Graca
15   Ibrahim Cissé
16   Samuli Miettinen
18   Seth Saarinen
19   Samu Koistinen
25   Clinton Antwi
31   Tatu Hukkanen
33   Taneli Hämäläinen
Keskikenttäpelaajat
07   Jerry Voutilainen
08   Petteri Pennanen (C)[34]
13   Jaakko Oksanen
17   Arttu Heinonen
26   Axel Vidjeskog
28   Matias Siltanen
30   Lauri Sahimaa
34   Otto Ruoppi
Hyökkääjät
06   Saku Savolainen
09   Jonathan Muzinga
11   Pyry Lampinen
14   Muritala Mohammed
21   Joslyn Luyeye-Lutumba
23   Paul Ogunkoya

Joukkueenjohto muokkaa

[35]

  • Päävalmentaja:   Jani Honkavaara
  • Valmentaja:   Sixten Boström
  • Valmentaja:   Mika Lähderinne
  • Maalivahtivalmentaja:   Joonas Pöntinen
  • Fysioterapeutti:   Joonas Ojantie
  • Huoltaja:   Sami Miettinen
  • Lääkäri:   Henri Miettinen
  • Lääkäri:   Janne Pesonen
  • Videoanalyytikko:   Viki Savonen
  • Joukkueenjohtaja:   Sami Miettinen

Päävalmentajat muokkaa

KuPS:n pitkäaikaisin valmentaja on seuraa yhteensä 18 kauden ajan valmentanut Aaro Heikkinen. Martti Räsänen valmensi joukkuetta yli kymmenen kauden ajan. 2000-luvulla Esa Pekonen ja Jani Honkavaara ovat valmentaneet seuraa kahteen otteeseen. Martti Räsänen valmensi seuran kahteen mestaruuteen (1974 ja 1976). Kertaalleen KuPS:n mestaruuteen ovat valmentaneet Aaro Heikkinen (1956), Martti Kosma (1958), pelaajavalmentaja Gunnar Boman (1966) ja Jani Honkavaara (2019). [7]

Entiset pelaajat muokkaa

Pääartikkeli: Luettelo Kuopion Palloseurassa pelanneista jalkapalloilijoista

Seurahistorian alkuvuosien kuuluisin pelaaja on ensimmäisenä suomalaisena ulkomailla ammattilaisena pelannut Aulis Rytkönen. Keskuskentän vieressä nuoruutensa asunut Rytkönen oli nostamassa seuraa pääsarjaan ja saavuttamassa seurahistorian ensimmäisen mitalin 1950. Rytkönen valittiin Vuoden jalkapalloilijaksi 1949, 1950 ja 1952, ja on ainut seuraa edustanut pelaaja palkinnon saadessaan. Rytkönen pelasi KuPS:ssa yhteensä kahdeksan kauden ajan tehden 68 maalia 87 ottelussa [41]. Keskuskentän eteläpuolelta ohi menevä katu nimettiin Aulis Rytkösen kaduksi vuonna 2010 [42].

Muita seurahistorian ensimmäisten vuosikymmenten merkittäviä pelaajia olivat esimerkiksi ensimmäisessä mestaruusjoukkueessa 1956 pelannut ja mestaruusjoukkueen 1966 pelaajavalmentajana toiminut Gunnar Boman, mestaruuden 1958 voittaneessa joukkueessa pelannut Matti Hiltunen ja edustusjoukkueen maskottina aloittanut mestaruusvuoden 1966 pääsarjan maalikuningas Markku Hyvärinen. Kuopion Palloseuran kaikkien aikojen pääsarjan maalintekijätilastoa johtaa Olavi Rissanen 121 maalilla. [7]

Ranskalainen Richard Boucher on tiettävästi ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, joka on pelannut ottelun seurassa. Boucher pelasi Aulis Rytkösen houkuttelemana kesällä 1958 yhden ystävyysottelun neuvostoliittolaisjoukkue Krylja Sovetovia vastaan [43]. Saksalaisesta Dieter Wendlingistä tuli 1980 seuran historian ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus, joka pelasi pääsarjaottelussa[44].

Juniorit muokkaa

KuPS:lla on juniorijoukkueet kaikissa poikien ikäluokissa. Lisäksi toimintaa on tyttöjen puolella naisten joukkueiden siirryttyä seuran alle vuonna 2018. Seuralla on omat kaupunginosajoukkueet. Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita. KuPS on yksi Suomen menestyneimmistä junioriseuroista. Vuoteen 2019 mennessä seura oli saavuttanut 14 A-poikien Suomen mestaruutta ja 8 B-poikien Suomen mestaruutta [45].

Saavutukset muokkaa

Mestaruussarja ja Veikkausliiga

  • Mestaruus: 6 (1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019)
  • Hopea: 13 (1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022, 2023)
  • Pronssi: 3 (1953, 2018, 2020)

Suomen Cup

  • Mestaruus: 4 (1968, 1989, 2021, 2022)
  • Hopea: 3 (2011, 2012, 2013)

Liigacup

  • Mestaruus: 1 (2006)
  • Hopea: 1 (2024)

Ykkönen

  • Mestaruus: 4 (1993, 2001, 2004, 2007)

Kakkonen

  • Mestaruus: 1 (1998)

Tilastot muokkaa

Pääartikkeli: Kuopion Palloseuran tilastot

Sarjasijoitukset muokkaa

Kuopion Palloseuran kaudet 1930–2023

Kausi Sarja O V T H TM–PM P Sija Suomen Cup
1930 B-sarja 2 1 0 1 9–4
1931 Savon piirisarja 4 4 0 0 23–3 8 1
B-sarja (karsinta) 2 1 0 1 6–5
1932 Savon piirisarja 5 4 1 0 28–4 9 1
B-sarja 5 1 0 4 10–11 2 6
1933 Savon piirisarja 5 3 2 0 13–2 8 1
B-sarja (karsinta) 2 2 0 0 7–2
B-sarja 5 0 1 4 3–11 1 6
1934 Savon piirisarja 5 5 0 0 14–1 10 1
B-sarja 5 3 1 1 9–5 7 3
1935 Savon piirisarja 16 4 0 2 16–6 8 2
B-sarja 5 2 3 0 12–4 7 2
B-sarja (loppusarja) 3 0 0 3 4–8 0 4
1936 Itä–Länsi-sarja 10 4 2 4 32–25 10 4
1937 Itä–Länsi-sarja 10 4 3 3 13–12 11 3
1938 Itä–Länsi-sarja 8 4 2 2 20–11 10 3
1939 Itä–Länsi-sarja (runkosarja) 10 9 0 1 36–9 18 1
Itä–Länsi-sarja (nousukarsinta) 2 0 0 2 2–8
1940–1941 B-sarja 14 9 2 3 45–21 20 3
1942 Suomensarjaa ei pelattu
1943–1944 KuPS ei osallistunut Suomensarjaan pelaajavaikeuksien johdosta
1945–1946 Suomensarja (karsintasarja) 7 7 0 0 37–13 14 1
Suomensarja (runkosarja) 14 4 1 9 30–39 9 7
Suomensarja (karsinta) 1 1 0 0 7–0
1946–1947 Suomensarja (runkosarja) 14 12 2 0 46–13 26 1
Suomensarja (karsintasarja) 3 1 2 0 7–4 4 2
1947–1948 Mestaruussarja 14 4 3 7 32–32 11 7
1948 Suomensarja 14 12 0 2 36–16 24 1
1949 Mestaruussarja 22 7 5 10 38–41 19 8
1950 Mestaruussarja 18 11 0 7 46–39 22 2
1951 Mestaruussarja 18 8 2 8 38–35 18 5
1952 Mestaruussarja 18 7 4 7 28–31 18 5
1953 Mestaruussarja 18 9 3 6 32–25 21 3
1954 Mestaruussarja 18 8 6 4 38–23 22 2
1955 Mestaruussarja 18 7 6 5 38–21 20 4 Puolivälierä
1956 Mestaruussarja 18 11 5 2 31–12 27 1 Puolivälierä
1957 Mestaruussarja 18 8 3 7 28–34 19 4 1. kierros
1958 Mestaruussarja 18 13 0 5 40–22 26 1 Puolivälierä
1959 Mestaruussarja 18 9 3 6 37–30 21 4 Välierä
1960 Mestaruussarja 22 8 7 7 47–47 23 6 –
1961 Mestaruussarja 22 8 3 11 40–45 19 9 1. kierros
1962 Mestaruussarja 22 7 9 6 35–28 23 5 1. kierros
1963 Mestaruussarja 22 8 6 8 29–31 22 6 –
1964 Mestaruussarja 22 13 4 5 39–21 30 2 2. kierros
1965 Mestaruussarja 22 8 6 8 25–28 22 6 3. kierros
1966 Mestaruussarja 22 12 5 5 41–23 29 1 –
1967 Mestaruussarja 22 12 6 4 28–17 30 2 3. kierros
1968 Mestaruussarja 22 11 3 8 39–29 25 4 Mestaruus
1969 Mestaruussarja 22 13 6 3 47–24 32 2 Välierä
1970 Mestaruussarja 22 10 7 5 35–25 27 4 3. kierros
1971 Mestaruussarja 26 11 5 10 45–34 27 7 3. kierros
1972 Mestaruussarja 22 12 2 8 37–31 26 4 3. kierros
1973 Mestaruussarja 22 10 6 6 34–22 26 4 1. kierros
1974 Mestaruussarja 22 13 7 2 62–30 33 1 Puolivälierä
1975 Mestaruussarja 22 12 6 4 40–24 30 2 2. kierros
1976 Mestaruussarja 22 13 6 3 40–21 32 1 1. kierros
1977 Mestaruussarja 22 12 2 8 40–35 26 2 1. kierros
1978 Mestaruussarja 22 9 3 10 33–31 21 7 Välierä
1979 Mestaruussarja (runkosarja) 22 12 5 5 38–25 29 2 Välierä
Mestaruussarja (loppusarja) 29 17 6 6 58–33 40 2
1980 Mestaruussarja (runkosarja) 22 7 3 12 28–45 17 8 1. kierros
Mestaruussarja (loppusarja) 7 0 2 5 35–63 11 8
1981 Mestaruussarja (runkosarja) 22 10 3 9 34–37 23 8 Välierä
Mestaruussarja (loppusarja) 7 1 4 2 46–50 18 7
1982 Mestaruussarja (runkosarja) 22 8 5 9 24–41 21 8 1. kierros
Mestaruussarja (loppusarja) 7 1 3 3 31–51 16 8
1983 Mestaruussarja (runkosarja) 22 7 4 11 27–31 18 9 1. kierros
Mestaruussarja (loppusarja) 7 6 0 1 19–5 16 1
1984 Mestaruussarja 22 6 7 9 25–32 19 9 7. kierros
1985 Mestaruussarja 22 10 5 7 42–27 25 6 7. kierros
1986 Mestaruussarja 22 7 4 11 23–38 18 10 Välierä
1987 Mestaruussarja 22 8 5 9 34–39 21 8 6. kierros
1988 Mestaruussarja (runkosarja) 22 3 8 11 18–30 14 11 Välierä
Mestaruussarja (loppusarja) 27 4 12 11 24–34 20 5
Mestaruussarja (karsinta) 2 1 1 0 4–3
1989 Mestaruussarja (runkosarja) 22 9 5 8 30–30 23 9 Mestaruus
Mestaruussarja (loppusarja) 27 12 5 10 39–37 29 1
1990 Futisliiga (runkosarja) 22 8 8 6 24–22 24 4 Välierä
Futisliiga (pudotuspelit) 2 2 0 0 1–3
1991 Futisliiga 33 8 13 12 54–54 37 10 6. kierros
1992 Veikkausliiga 33 8 7 18 33–56 31 12 7. kierros
1993 Ykkönen 22 13 4 5 42–20 43 1 7. kierros
Liigakarsinta 7 3 2 2 15–10 11 3
1994 Veikkausliiga 26 6 2 18 24–59 20 14 7. kierros
1995 Ykkönen 26 6 7 13 27–36 25 12 7. kierros
1996 Ykkönen 27 8 8 11 39–37 32 7 6. kierros
1997 Ykkönen (runkosarja) 18 6 4 8 12–18 22 7 6. kierros
Ykkönen (loppusarja) 22 7 6 9 19–22 27 3
Ykkönen (karsintasarja) 2 0 2 0 1–1 2 2
1998 Kakkonen 22 16 1 5 52–20 49 1 4. kierros
1999 Ykkönen (runkosarja) 18 7 5 6 29–24 26 4 5. kierros
Ykkönen (loppusarja) 9 3 2 4 16–21 12 7
2000 Ykkönen (runkosarja) 18 15 2 1 44–9 47 1 4. kierros
Ykkönen (loppusarja) 9 6 2 1 18–11 25 1
2001 Veikkausliiga 33 9 10 14 37–48 37 8 5. kierros
2002 Veikkausliiga (runkosarja) 22 6 6 10 26–30 24 9 6. kierros
Veikkausliiga (karsintasarja) 7 4 1 2 14–4 16 1
2003 Veikkausliiga 26 4 6 16 25–57 18 14 6. kierros
2004 Ykkönen 26 16 6 4 51–22 54 1 5. kierros
2005 Veikkausliiga 26 8 5 13 32–45 29 10 6. kierros
2006 Veikkausliiga 24 5 4 15 18–41 19 13 Puolivälierä
2007 Ykkönen 26 16 8 2 44–17 56 1 6. kierros
2008 Veikkausliiga (runkosarja) 26 4 7 15 26–56 19 13 Puolivälierä
Veikkausliiga (karsinta) 2 1 1 0 2–1
2009 Veikkausliiga 26 6 5 15 29–53 23 12 Puolivälierä
2010 Veikkausliiga 26 15 3 8 45–36 48 2 Välierä
2011 Veikkausliiga 33 10 10 13 44–55 40 6 Hopea
2012 Veikkausliiga 33 10 6 17 39–53 36 10 Hopea
2013 Veikkausliiga 33 11 8 14 43–42 41 7 Hopea
2014 Veikkausliiga 33 11 11 11 44–44 44 7 Puolivälierä
2015 Veikkausliiga 33 9 11 13 32–40 38 9 Välierä
2016 Veikkausliiga 33 14 7 12 37–31 49 7 Puolivälierä
2017 Veikkausliiga 33 16 8 9 51–36 56 2 Puolivälieräkarsinta
2018 Veikkausliiga 33 17 7 9 56–37 58 3 Puolivälierä
2019 Veikkausliiga (runkosarja) 22 11 7 4 39–23 40 2 Lohkovaihe
Veikkausliiga (loppusarja) 27 15 8 4 46–24 53 1
2020 Veikkausliiga 22 12 5 5 39–26 41 3 Puolivälierä
2021 Veikkausliiga (runkosarja) 22 15 4 3 38–14 49 1 Mestaruus
Veikkausliiga (loppusarja) 27 17 7 3 46–20 58 2
2022 Veikkausliiga (runkosarja) 22 14 5 3 36–16 47 2 Mestaruus
Veikkausliiga (loppusarja) 27 17 6 4 43–21 57 2
2023 Veikkausliiga (runkosarja) 22 13 4 5 34–15 43 2 Puolivälierä
Veikkausliiga (loppusarja) 27 16 5 6 41–20 53 2

Lähteet: Kuopion Palloseura [7], Karjalainen & Huttunen (2005)[2], Veikkausliiga [46], Transfermarkt [47] ja Finland Football [48].

Euroopan Cup-ottelut muokkaa

Kuopion Palloseuran Euroopan Cup-ottelut
Kausi Kilpailu Kierros Maa Vastustaja Tulos
1959–1960 Euroopan Cup PR   Eintracht Frankfurt KuPS vetäytyi
1967–1968 Euroopan Cup 1R   AS Saint-Étienne 0–3, 2–0
1969–1970 Cup-voittajien Cup 1R   Académica de Coimbra 0–1, 0–0
1975–1977 Euroopan Cup 1R   Ruch Chorzów 2–2, 0–5
1976–1977 Uefa Cup 1R   Östers IF 3–2, 2–0
1977–1978 Euroopan Cup 1R   Club Brugge KV 0–4, 5–2
1978–1979 Uefa Cup 1R   Boldklubben 1903 2–1, 4–4
2R   Esbjerg fB 0–2, 4–1
1980–1981 Uefa Cup 1R   AS Saint-Étienne 0–7, 7–0
1990–1991 Cup-voittajien Cup 1R   Kiovan Dynamo 2–2, 4–0
2011–2012 Eurooppa-liiga 2QR   Gaz Metan 1–0, 2–0
2012–2013 Eurooppa-liiga 1QR   Llanelli Town AFC 2–1, 1–1
2QR   Maccabi Netanya FC 1–2, 0–1
3QR   Bursaspor 1–0, 6–0
2018–2019 Eurooppa-liiga 1QR   FC Kööpenhamina 0–1, 1–1
2019–2020 Eurooppa-liiga 1QR   FC Vitebsk 2–0, 1–1
2QR   KP Legia Varsova 0–0, 1–0
2020–2021 Mestarien liiga 1QR   Molde FK 5–0 (v)
Eurooppa-liiga 2QR   ŠK Slovan Bratislava 0–0 (jo. 1–1, rp. 4–3) (k)
3QR   FK Sūduva 2–0 (k)
PO   CFR Cluj 3–1 (v)
2021–2022 Konferenssiliiga 1QR   FC Noah 5–0, 1–0
2QR   FC Vorskla Pultava 2–2, 2–2 (jo. 0-1)
3QR   FK Astana 1–1, 3–4
PO   1. FC Union Berlin 0–4, 0–0
2022–2023 Konferenssiliiga 1QR   FC Dila Gori 2–0, 0–0
2QR   FC Milsami Orhei 2–2, 1–4
3QR   BSC Young Boys 0–2, 3–0
2023–2024 Konferenssiliiga 2QR   Derry City FC 3–3, 2–1

Selitteet: PR = alkukierros, 1R = 1. kierros, 1QR = 1. karsintakierros, PO = play-off -kierros

Lähteet: Kuopion Palloseura [7], Karjalainen & Huttunen (2005) [2], Uefa [49][50][51] ja Transfermarkt [47].

Pelaajatilastot muokkaa

Kuopion Palloseurassa eniten pääsarjaotteluita on pelannut Tuomo Hyvärinen, joka pelasi pääsarjassa 275 ottelua. Lisäksi hän pelasi seuran kanssa I divisioonassa kymmenen ottelua. Kaikki viralliset pelit mukaan luettuna eniten otteluita on pelannut Ilja Venäläinen (333), joka teki seurassa yhteensä 105 maalia. Eniten otteluita maalivahtina seurassa on pelannut Pertti Hänninen (206), joka pelasi vuoden 1968 Suomen Cupin finaalissa kenttäpelaajana. [7]

Eniten maaleja virallisissa otteluissa teki seuraa myöhemmin pitkään valmentanut Aaro Heikkinen, joka pelasi 186 ottelua ja teki 126 maalia 1920–1940 -luvuilla [52]. Aaro Heikkinen ei pelannut kuitenkaan yhtään pääsarjaottelua. Pääsarjatasolla eniten maaleja seurassa on tehnyt Olavi Rissanen, joka pelasi KuPS:ssa 248 ottelua tehden niissä 121 maalia. Seuran yhden kauden pääsarjamaalien ennätystä jakavat 16 maalilla Markku Hyvärinen, Olavi Rissanen ja Rasmus Karjalainen.

Pelaajatilastot päivitetty kauteen -2004

Eniten pääsarjaotteluita
Sija Pelaaja Pääsarjakaudet Ottelut
1 Tuomo Hyvärinen 1980–1991 275 [53]
2 Antero Kostilainen 1955, 1957–1970 257 [54]
3 Olavi Rissanen 1970–1981 248 [55]
4 Gunnar Boman 1952, 1955–1968 241 [56]
Eniten pääsarjamaaleja
Sija Pelaaja Pääsarjakaudet Maalit
1 Olavi Rissanen 1970–1981 121 [57]
2 Antero Kostilainen 1955, 1957–1970 87 [54]
3 Ossi Loikkanen 1972–1979 70 [58]
4 Jukka Turunen 1986–1994 50 [59]

Muut lajit muokkaa

Vaikka jalkapallo oli seuran päälaji, saivat omat jaostonsa seuran alkuvuosina myös tennis, pesäpallo ja jääpallo. 1940-luvulla myös jääkiekko tuli KuPS:n ohjelmaan. Vuonna 1947 KuPS saavutti paikan jääkiekon Suomensarjassa ja kaudeksi 1953–1954 seura nousi pääsarjaan ensimmäisenä kuopiolaisena seurana. Jääkiekon pyörittäminen kuitenkin rasitti seuran taloutta, joten vuonna 1956 jääkiekkotoiminta ja sarjapaikka myytiin KalPalle 75 000 markan summalla. [2]

1980-luvun lopussa KuPS teki yhteistyösopimuksen lentopallon pääsarjassa pelanneen Kuopiovolleyn kanssa, jonka nimeksi tuli KuPS-Volley. Seura hallitsi lentopallon pääsarjaa 1990-luvulla voittaen kahdeksan mestaruutta, mutta meni konkurssiin vuonna 2001. [2]

Lähteet muokkaa

Kirjallisuus muokkaa

  • Alaja, Erkki: Monsieur Magic – Aulis Rytkönen. Teos, 2009. ISBN 9789518511857.
  • Arponen, Antti; Karjalainen, Jarmo; Heiskanen, Markku: Elä laakase, naatitaan. Kustannuskiila, 1984. ISBN 951657128X.
  • Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 952-91-8386-0.
  • Laakkonen, Aimo: Suomen Palloliiton Savon piiri 1926–1976: 50 v. SPL:n Savon Piiri, 1976.
  • Lehtinen, Lasse: Keltamusta legenda – Kuopion Palloseuran 100 vuotta. KuPS Oy, 2023. ISBN 978-952-94-6997-0.
  • Tuovinen, Jussi: Kuopion Pallotoverit – Koparien tarina. Kopari-Pallo ry, 2011. ISBN 978-952-92-9548-7.
  • Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta. Antin Paino Oy, 1983.
  • Vehviläinen, Mikko: Keltamustat kyyneleet – Muistikuvia Kuopion Palloseuran synkimmiltä vuosilta 1995-1998. Mesenaatti, 2019. ISBN 978-952-94-1581-6.
  • Vehviläinen, Mikko: Oi Keltamusta! KuPSilaisia kannattajatarinoita. Mesenaatti, 2023. ISBN 978-952-94-7539-1.
  • Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.
  • Savolaenen jalakapallokirja – Hölömöö on heleppo ällyyttöö. KuPS Ysikuutoset, 2007.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Historia & Saavutukset KuPS - Kuopion Palloseura. Viitattu 13.4.2024.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005.
  3. ↑ Tuunanen s. 11
  4. ↑ Tuunanen s. 13
  5. ↑ Tuunanen s. 19–21
  6. ↑ Tuunanen s. 21–22
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Tilastot ja taulukot KuPS - Kuopion Palloseura. Viitattu 12.4.2024.
  8. ↑ Karjalainen s. 65
  9. ↑ Taipale, Taru. Arvopaperi-lehti, Huhtikuu nro 4/2008.
  10. ↑ Veikkausliiga www.veikkausliiga.com. Viitattu 12.4.2024.
  11. ↑ ​KuPS vei Suomen Cupin 2021 – HJK kaatui rangaistuspotkuilla 8.5.2021. Veikkausliiga.
  12. ↑ KuPS voitti Suomen cupin! 17.9.2022. Ilta-Sanomat.
  13. ↑ Malinen, Markku: Kuopiolaisen naisjalkapallon liigataru ei ehkä sittenkään katkea – KuPSille aukesi pieni takaportti, kun mestari ei täyttänytkään ehtoja Yle Uutiset. 18.1.2019. Yleisradio. Viitattu 23.3.2019.
  14. ↑ Apu: Jalkapallon SM-sarja: Kuopion Palloseura. Apu-lehti, 1973.
  15. ↑ 100 tarinaa KuPSista - Osa 55 - Mauno Hämäläinen 6.4.2024. Savon Sanomat.
  16. ↑ Banzine III/2006. BANZAI - KuPSin kannattajat ry. 2006. 24 s.
  17. ↑ Ottelutilastot, KuPS Veikkausliiga, viitattu 15.2.2014.
  18. ↑ Eelis Vähätalo: Hämmentävä yksityiskohta: KuPS pelaa jätti­ottelunsa Olympia­stadionilla vieras­joukkueena – ”Olemme sen verran taikauskoisia” Ilta-Sanomat. 18.8.2021.
  19. ↑ Joni Tuominen: KuPS haastaa sveitsiläisen Mestarien liigakävijän torstaina Turussa – "Me teemme 8-9 tunnin bussimatkan kotiotteluumme" Turun Sanomat. 29.7.2022.
  20. ↑ Ry:n perustiedot PRH. Viitattu 16.4.2014.
  21. ↑ Kettunen, Jari (puh.joht). KuPS SC 1980-81, KuPS SC:n toisen toimintavuoden 1981 päätteeksi laadittu katsaus yhdistyksen toimintaan. 1981.
  22. ↑ KuPS-kannattajat KuPS - Kuopion Palloseura. Viitattu 14.4.2024.
  23. ↑ Virtanen ja KuPS Banzine. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 4.2.2014.
  24. ↑ Tapio Hartikainen: Legendaarinen kannatuslaulu täyttää 40 vuotta Savon Sanomat. 2.6.2015.
  25. ↑ Veikkausliigan mestaruus ratkaistaan jättiyleisön edessä – raikuuko Uuno-elokuvista tuttu klassikkokappale tänään Kuopion illassa? "Olen kuullut huhuja" mtvuutiset.fi. 19.10.2019. Viitattu 16.6.2021.
  26. ↑ KuPSin mestaruusjuhlat täyttivät Kuopion torin – Petteri Forsellilta velmut videoterveiset mestariveskarille: ”Et sä mun vetoja kiinni saa” Ilta-Sanomat. 25.10.2019. Viitattu 16.6.2021.
  27. ↑ Kari Haavisto: KuPSin pääomistaja Ari Lahti lataa: "Ilman stadionia on turha haaveilla isosta menestyksestä" 9.11.2023. Savon Sanomat.
  28. ↑ Ari Lahti pelastaa KuPS:n osakeyhtiön Turun Sanomat. 02.12.2006.
  29. ↑ Juha Kanerva: SS: Miljonääriltä tyly ilmoitus – ”En viitsi joka vuosi” Ilta-Sanomat. 22.10.2023.
  30. ↑ Palloliiton puheenjohtajaksi valittu Ari Lahti jatkaa KuPSin pääomistajana – väistyy seuran johdosta Ilta-Sanomat. 20.1.2018.
  31. ↑ KuPS Oy yhteystiedot Kuopion Palloseura. Viitattu 3.4.2024.
  32. ↑ KuPS ja PK-37 aloittavat laajan yhteistyön 3.3.2010. YLE.
  33. ↑ KuPS miehet edustusjoukkue 2024 KuPS. Viitattu 30.3.2024.
  34. ↑ Pet­te­ri Pen­na­nen on KuP­Sin kap­tee­ni kau­del­la 2024! 26.3.2024. KuPS. Viitattu 30.3.2024.
  35. ↑ KuPS Palloliitto. Viitattu 30.3.2024.
  36. ↑ KuPS toimintakertomus 13.2.1945 – 31.1.1946
  37. ↑ Valmennustiimi alkaa olla koossa pelikautta 2017 varten 15.12.2016. Kuopion Palloseura. Viitattu 21.12.2016.
  38. ↑ Si­mo Va­la­ka­rin pää­val­men­ta­ja­so­pi­mus on pu­ret­tu; Kups.fi 13.1.2023
  39. ↑ Ari Virtanen: KuPS löysi uuden päävalmentajan 19.1.2023. Ilta-Sanomat.
  40. ↑ Joel Sippola: Pikapotkut saanut KuPS-valmentaja harmitteli erityisesti yhtä asiaa – omistaja kertoo, miksi hän sai lähteä 22.4.2023. Yle.
  41. ↑ Ilja Venäläinen: KuPS-historiaa x.com. Viitattu 15.4.2024.
  42. ↑ Aulis Rytköselle oma katu Kuopioon 10.5.2010.
  43. ↑ Karjalainen s. 30
  44. ↑ Karjalainen s. 198
  45. ↑ Heikki Pietarinen: Finland - List of Youth Champions rsssf.org. 28.11.2019.
  46. ↑ Veikkausliigan joukkuetilastot Veikkausliiga. Viitattu 23.4.2024.
  47. ↑ a b Kuopion Palloseura - Cup History Transfermarkt. Viitattu 23.4.2024.
  48. ↑ National Cup 2019. finlandfootball.net/. Viitattu 23.4.2024.
  49. ↑ Uefa Champions League: KuPS History Uefa. Viitattu 23.4.2024.
  50. ↑ Uefa Europa League: KuPS History Uefa. Viitattu 23.4.2024.
  51. ↑ Uefa Conference League: KuPS History Uefa. Viitattu 23.4.2024.
  52. ↑ Tuunanen s. 128
  53. ↑ Vuorinen, Kasila s. 90.
  54. ↑ a b Vuorinen, Kasila s. 149.
  55. ↑ Vuorinen, Kasila s. 288.
  56. ↑ Vuorinen, Kasila s. 31.
  57. ↑ Vuorinen, Kasila s. 288.
  58. ↑ Vuorinen, Kasila s. 192.
  59. ↑ Vuorinen, Kasila s. 351.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopion Palloseura.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuopion_Palloseura&oldid=22351263”