Ksii Ursae Majoris: (ξ Ursae Majoris/ξ UMa) eli Alula Australis on Ison karhun tähdistön kaksoistähti 27,3 valovuoden päässä. Molemmat tähdet ovat Auringon tyyppisiä ja spektroskooppisia kaksoistähtiä.

Ksii Ursae Majoris
Bayerin designaatio Ksii Ursae Majoris, Ksi UMa, ξ Ursae Majoris, ξ UMa
Flamsteedin designaatio 53 Ursae Majoris
HR-designaatio HR 4374/4375
HD-designaatio HD 98230/98231
Muut designaatiot Alula Australis, Gl 423 A/B,, BD +32°2132, LHS 2390/2391, LTT 13045, GCTP 2625.00, SAO 62484, LFT 790, ADS 8119, CCDM 11182+3132, S 1523, HIP 55203.
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus 3,79 (4,32/4,84) mv
Absoluuttinen kirkkaus 4,71/5,23 Mv
Valovoima 1,1/0,67 aurinkoa
Spektriluokka G0 Ve/G0 Ve
Väri-indeksi B-V 0.59/U-B 0,04
Lämpötila ~5900/5900 K
Massa 1,05/0,90 tai ehkä M
Säde 1,01/0,78 R
Muuttujatyyppi A:RS CVn
Pyörimisnopeus 3 km/s
Metallipitoisuus 0,98/0,76
Ikä 6 × 109
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Ursa Major
Rektaskensio (J2000) 11h 18m 11.0s
Deklinaatio (J2000) +31° 31′ 45″
Etäisyys 27.3 ± 0.2 valovuotta eli
8.37 ± 0.06 parsekia
Parallaksi 119,51+/-0,79 mas
Säteisnopeus -15,0 km/s
Ominaisliike RA-429/Dekl-587 mas/v mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 59° S välillä.

Kaksoistähden kiertoaika on 59,84 vuotta, radan isoakselin puolikas 2,53 kaarisekuntia eli 21,2 (12,5–39,9) AU ja soikeus 0,414.

Xii UMa:n molempien tähtien väitetään olevan spektroskooppisia kaksoistähti. Spektroskooppisen A-systeemin kiertoaika on 1,834 vuotta ja väli 0,8–2,6 ja e=0,61[1], B-systeemin 3,98 päivää. Ba:llä voi siis olla myös yksi komponentti, ruskea kääpiö 0,06 AU:n päässä. Väitetyn B:n ison seuralaisen kiertoaika on ehkä 2,2–2,9 vuotta.

Ksii UMA:n komponenttien massat:[1]

  • Aa 1,05
  • Ab 0,4
  • Ba 0,9
  • Bb 0,04
  • Bc 0,5

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa