Kserostomia eli kuivan suun tunne ja hyposalivaatio eli syljen erityksen väheneminen on erittäin yleinen ongelma vanhenevalla väestöllä mutta myös joillakin nuoremmilla. Yleissairaudet, lääkitykset ja pään- tai kaulan alueelle saatu sädehoito vähentää syljeneritystä ja luo kuivan suun tunnetta.

Syljellä on suuri merkitys limakalvojen, hampaiden ja ikenien terveyden ylläpitämisessä. Sylki huuhtelee ja kostuttaa limakalvoja ja hampaita. Tällöin esimerkiksi ruokailuiden yhteydessä ruoantähteet huuhtoutuvat pois hampaiden ja limakalvon pinnoilta. Sylki muodostaa limakalvoille suojaavan kalvon bakteereita, mikrobeja ja ilmasaasteita vastaan, koska suun kautta elimistöön pääsee suuri määrä bakteereita. Sylki auttaa puhumisessa sekä ruoan nielemisessä. Sylki on myös välttämätöntä makujen aistimiselle ja ruoan pilkkoutumisella, koska ruoan pilkkoutuminen alkaa jo suussa syljen amylaasin vaikutuksesta.

Alentunut syljeneritys johtaa alentuneeseen suoja-aineiden määrään ja suun häiriintyneeseen kosteustasapainoon. Syljen puuttuessa syljen huuhtova vaikutus vähenee. Tällöin suun luonnollinen puhdistuminen/huuhtoutuminen heikkenee, syljen puskuroiva vaikutus vähenee ja suuhun jää muun muassa ruoantähteitä. Myös suun pH muuttuu happamammaksi, mikä taas mahdollistaa happamammassa ympäristössä viihtyvien bakteerien lisääntymisen, ja tällöin esimerkiksi suusieni- ja bakteeri-infektiot lisääntyvät.

Syljen puuttuessa hampaiston kannalta tärkeiden elektrolyyttien (mm. kalsium, fosfaatti ja fluori) pitoisuus vähenee. Alentunut syljeneritys johtaa siihen, että suuhun tulevat tärkeät aineet (esimerkiksi fluori) eivät liukene normaalisti eivätkä siten ole käytettävissä hampaiden korjaantumisessa (remineralisaatiossa), jolloin myös reikiintyminen lisääntyy. Kun syljen liuottavat ominaisuudet puuttuvat, myös makuaisti häiriintyy ja ruoan syöminen on hankalaa, koska limakalvot ovat arat ja kuivat.

Vähentyneestä syljenerityksestä kärsivällä henkilöllä voi esiintyä seuraavia oireita: kuivan suun tunnetta, nielemisvaikeuksia, vaikeutunut puhekyky (eli ns. kieli tarttuu kitalakeen), muuttunut makuaistimus (esimerkiksi metallinmaku), paha maku suussa, pahanhajuinen hengitys, limakalvojen ja/tai kielen kirvely/polttelu, rohtuneet ja/tai kuivat huulet, vaahtoava sitkeä sylki, nopea hampaiston reikiintyminen ja vaikeuksia käyttää irtoproteeseja, koska proteesit pysyvät paremmin kosteassa suussa.

Kuivaan suuhun saa apteekeista ostettua erilaisia hoitotuotteita, kuten kostuttavia, voitelevia (keinosylki, kosteuttavat geeli, ja oliiviöljy) ja stimuloivia kuivan suun (imeskelytabletit ja ksylitoli) tuotteita, ja myös alkoholittomat suuvedet ovat hellävaraisia kuivalle suulle.

[1]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa