Kristianstadin kunta
Kristianstadin kunta (ruots. Kristianstads kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Kristianstad.[3]
| Kristianstadin kunta | |
|---|---|
.jpg) Kristianstadin kaupungintalo. |
|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Skånen lääni |
| Maakunta | Skåne |
| Keskustaajama | Kristianstad |
| Kuntakoodi | 1290 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 245,22 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 86 641 |
| – Väestötiheys | 69,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 1 245,22 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 86 641 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunta on maapinta-alaltaan Skånen toiseksi suurin Hässleholmin kunnan jälkeen.[1] Vuonna 2007 kunnassa oli 433,06 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 34,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kunnassa sijaitsee Vittskövlen linna.
Kuntajaon kehitys muokkaa
Vuoden 1862 kunnallislait astuivat voimaan 1.1.1863, jolloin nykyisen kunnan alueella oli Kristianstadin kaupungin lisäksi 34 maalaiskuntaa. Maalaiskunnat luotiin ikivanhan pitäjäjaon perusteella ja Kristianstadilla oli kaupunginoikeudet vuodelta 1622. Vuonna 1887 entisen Åhusin kaupungin alue samannimisessä Åhusin maalaiskunnassa muutettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Samana vuonna perustettiin vielä Hvilan-niminen taajaväkinen yhdyskunta Norra Åsumin maalaiskuntaan. Åhusin kauppala perustettiin vuonna 1905 erottamalla se maalaiskunnasta. Osa maalaiskuntaa oli kuitenkin Åhusin taajaväkisenä yhdyskuntana vielä vuoteen 1928 asti. Lisäksi perustettiin kaksi muuta taajaväkistä yhdyskuntaa: Tollarp Västra Vramin maalaiskuntaan vuosiksi 1913–1957 ja Önnestad Önnestadin maalaiskuntaan vuosiksi 1931–1966. Vuonna 1941 Norra Åsumin maalaiskunta liitettiin Kristianstadin kaupunkiin, jolloin Vilanin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle perustettiin seuraavat "suurkunnat":
- Araslöv (Färlöv, Norra Strö ja Önnestad)
- Degeberga (Degeberga, Huaröd, Hörröd, Maglehems ja Vittskövle)
- Everöd (Everöd, Lyngsjö ja Östra Sönnarslöv)
- Fjälkinge (Fjälkinge, Gustav Adolf, Ivö, Kiaby, Nymö, Rinkaby ja Trolle-Ljungby)
- Nosaby (Nosaby, Fjälkestad ja Österslöv)
- Oppmanna och Vånga (aiemmat Oppmanna ja Vånga)
- Tollarp (Linderöd, Västra Vram ja Östra Vram)
- Träne (Träne, Djurröd ja Äsphult)
- Vä (Vä, Köpinge ja Skepparslöv)
Lisäksi Åhusin kauppalaan liitettiin loput Åhusin maalaiskunnasta, mutta Kristianstadin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut.
Seuraava kuntauudistus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Vuonna 1967 Kristianstadin kaupunkiin liitettiin Araslövin, Nosabyn, Tränen ja Vän maalaiskunnat. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Tuona vuonna muodostettiin Kristianstadin kunta, johon tulivat kuulumaan vuoden 1967 rajojen mukainen kaupunki, Åhusin kauppala sekä Everödin ja Fjälkingen maalaiskunnat. Nykyiset rajansa Kristianstadin kunta sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin vielä Degeberga, Tollarp ja Oppmanna och Vånga.
Vaakuna muokkaa
Nykyinen vaakuna on entisen Kristianstadin kaupungin vaakuna. Myös Åhusin kauppalalla ja kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
-
-
-
Åhusin kauppala
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 13 673 | 16,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 4 062 | 4,9 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 4 215 | 5,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 60 560 | 73,4 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 358 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 386 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 182 658 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 68 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 20,3 %
- 18–64-vuotiaat: 59,5 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,3 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 3,6 | 3,5 | |
| jalostus | 21,2 | 22,1 | |
| palvelut | 74,3 | 73,6 | |
| tuntematon | 0,8 | 0,9 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 36 331 | 35 418 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 102,6 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on 26 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 13 914 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Kristianstad | 35 711 |
| 2 | Åhus | 9 423 |
| 3 | Tollarp | 3 284 |
| 4 | Hammar | 2 057 |
| 5 | Fjälkinge | 1 690 |
| 6 | Önnestad | 1 378 |
| 7 | Degeberga | 1 291 |
| 8 | Norra Åsum | 1 264 |
| 9 | Färlöv | 1 026 |
| 10 | Viby | 991 |
| 11 | Gärds Köpinge | 936 |
| 12 | Everöd | 885 |
| 13 | Arkelstorp | 768 |
| 14 | Rinkaby | 745 |
| 15 | Vinnö | 536 |
| 16 | Hammarslund | 461 |
| 17 | Balsby | 430 |
| 18 | Österslöv | 414 |
| 19 | Linderöd | 404 |
| 20 | Yngsjö | 302 |
| 21 | Övesholm | 299 |
| 22 | Östra Sönnarslöv | 294 |
| 23 | Bäckaskog | 293 |
| 24 | Torsebro | 270 |
| 25 | Huaröd | 242 |
| 26 | Vittskövle | 235 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Hammarin taajaman nimi oli aiemmin Palestina ja Vibyn nimi Håslöv.[17]
Entiset taajamat muokkaa
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Luettelossa mainituista taajamista Vä ja Öllsjö ovat sittemmin kasvaneet yhteen Kristianstadin taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat muokkaa
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Barum
- Bjärlöv
- Djurröd
- Ekestad
- Fjälkestad
- Fjälkinge (itäinen osa)
- Fjäringsgården
- Gringelstad
- Horna
- Ivö
- Kiaby
- Källunda
- Lyngby
- Maglehem
- Mjönäs
- Nyehusen och Furuboda
- Nymö
- Odersbäck
- Oppmanna
- Rickarum
- Ripa
- Skepparslöv
- Tings Nöbbelöv
- Tosteberga
- Träne
- Ullstorp
- Vanneberga
- Venestad
- Vånga
- Yngsjöstrand
- Åhuskärr
- Östervång
- Östra sandar
- Övarp
Entiset pientaajamat muokkaa
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Kristianstadin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
- Kristianstad Centrum (22 valtuutettua)
- Kristianstad Norra-Östra (27 valtuutettua)
- Kristianstad Södra (22 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kristianstadin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 10 | 11 | 15 | 17 | 16 | 13 | 19 | 14 | 15 | 12 | 14 | 17 | 11 | 13 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 19 | 17 | 13 | 12 | 11 | 10 | 8 | 6 | 4 | 4 | 5 | 4 | 5 | 4 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 7 | 10 | 10 | 6 | 10 | 9 | 8 | 5 | 6 | 11 | 11 | 10 | 10 | 9 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 6 | 6 | 3 | 2 | 1 | 3 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 3 | 3 | 1 | 3 | 4 | 4 | 0 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 34 | 32 | 32 | 35 | 33 | 34 | 29 | 36 | 26 | 28 | 25 | 21 | 23 | 17 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 2 | 5 | 4 | 1 | 2 | 2 | 3 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 9 | 14 | 16 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 3 | 6 | 5 | 6 | 2 | 1 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[22] | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 71 | 65 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Degebergan piiri
- Djurrödin piiri
- Everödin piiri
- Fjälkestadin piiri
- Fjälkingen piiri
- Färlövin piiri
- Gustav Adolfin piiri (Skåne)
- Huarödin piiri
- Hörrödin piiri
- Ivön piiri
- Kiabyn piiri
- Kristianstadin Heliga Trefaldighetin piiri (Kristianstads Heliga Trefaldighets distrikt)
- Köpingen piiri
- Linderödin piiri
- Lyngsjön piiri
- Maglehemin piiri
- Norra Strön piiri
- Norra Åsumin piiri
- Nosabyn piiri
- Nymön piiri
- Oppmannan piiri
- Rinkabyn piiri (Skåne)
- Skepparslövin piiri
- Trolle-Ljungbyn piiri
- Tränen piiri
- Vittskövlen piiri
- Vångan piiri (Skåne)
- Vän piiri
- Västra Vramin piiri
- Åhusin piiri
- Äsphultin piiri
- Önnestadin piiri
- Österslövin piiri
- Östra Sönnarslövin piiri
- Östra Vramin piiri
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Kristianstads Heliga Trefaldighet
- Norra Åsum
- Äsphult
- Träne-Djurröd
- Vä-Skepparslöv
- Köpinge
- Nosaby
- Araslöv
- Åhus
- Bäckaskog
- Fjälkinge-Nymö
- Gustav Adolf-Rinkaby
- Degeberga
- Västra och Östra Vram
- Linderöd
- Vånga
- Oppmanna
- Everödsbygden
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Araslöv*
- Bäckaskog*
- Degeberga
- Djurröd
- Everöd
- Fjälkestad (Fjälkestad med Råbelöv)
- Fjälkinge
- Färlöv
- Gustav Adolf (Viby)
- Huaröd
- Hörröd
- lvö
- Kiaby
- Kristianstads garnisonsförsamling* (Vendes artilleriregemente)
- Kristianstads Heliga Trefaldighet (Kristianstad)
- Kristianstads slottsförsamling* (Fästningsfängelset)
- Köpinge
- Linderöd
- Lyngsjö
- Maglehem
- Norra Strö (Strö)
- Norra Åsum (Åsum)
- Nosaby
- Nymö
- Nöbbelöv*
- Oppmanna
- Rinkaby
- Råbelöv*
- Skepparslöv
- Trolle-Ljungby (Ljungby, Västra Ljungby)
- Träne
- Vittskövle
- Vånga
- Vä
- Yästra Vram
- Åhus
- Åraslöv*
- Älleköpinge*
- Äsphult
- Önnestad
- Österslöv
- Östra Sönnarslöv (Sönnarslöv)
- Östra Vram
Kirkot muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Kristianstad Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 28.5.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
