Kristian I
Kristian I Oldenburgilainen (helmikuu 1426 – 21. toukokuuta 1481) oli tanskalainen monarkki ja Kalmarin unionin maiden unionikuningas (Tanskan 1448–1481, Norjan 1450–1481 ja Ruotsin 1457–1464).[1] Hän oli myös Schleswigin ja Holsteinin herttua vuosina 1460–1481.lähde?
| Kristian I | |
|---|---|
 Kristian I, tuntemattoman taiteilijan maalaus, Ruotsin kansallismuseo, Tukholma | |
| Tanskan kuningas | |
| Valtakausi | 1. syyskuuta 1448 – 21. toukokuuta 1481 |
| Kruunajaiset | 28. lokakuuta 1449 |
| Edeltäjä | Kristoffer Baijerilainen |
| Seuraaja | Hannu |
| Norjan kuningas | |
| Valtakausi | 13. toukokuuta 1450 – 21. toukokuuta 1481 |
| Kruunajaiset | 2. elokuuta 1450 |
| Edeltäjä | Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde |
| Seuraaja | Hannu |
| Ruotsin kuningas | |
| Valtakausi | 23. kesäkuuta 1457 – 23. kesäkuuta 1464 |
| Kruunajaiset | 29. kesäkuuta 1457 |
| Edeltäjä |
Eerik Akselinpoika Tott ja Jöns Pentinpoika Oxenstierna valtionhoitajat |
| Seuraaja | Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde |
| Syntynyt |
helmikuu 1426 Oldenburg |
| Kuollut |
21. toukokuuta 1481 (55 vuotta) Kööpenhamina |
| Puoliso | Dorotea Brandenburgilainen |
| Lapset |
Olavi Knuut Hannu Margareeta Fredrik I |
| Suku | Oldenburg |
| Isä | Dietrich |
| Äiti | Helvig Schauenburgilainen |
| Uskonto | roomalaiskatolinen |
Kristian I oli ensimmäinen Oldenburgin hallitsijasukua edustanut Tanskan kuningas. Suku on hallinnut Tanskaa yhtäjaksoisesti hänestä alkaen vuoteen 1863 asti.[1]
Elämäkerta muokkaa
Kristian valittiin Tanskan kuninkaaksi vuonna 1448 edellisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen kuoltua ilman perillistä. Ruotsin kuninkaaksi oli aiemmin valittu Kaarle Knuutinpoika Bonde, mikä johti kiistaan unionikuninkuudesta. Kaarle Knuutinpoika otti pian myös Norjan kruunun, mutta joutui luovuttamaan sen Kristianille 1450. Tanska ja Ruotsi joutuivat sotaan vuonna 1451.[1]
Kristian meni naimisiin edeltäjänsä lesken Dorotea Brandenburgilaisen kanssa.[2]
Kristian sai vallattua syrjäytetyn unionikuninkaan Eerik Pommerilaisen hallitseman Gotlannin tämän sovittua tanskalaisten kanssa. Vuonna 1457 Ruotsissa puhkesi kapina, ja Kaarle syrjäytettiin. Kapinajohtajat Jöns Pentinpoika Oxenstierna ja Eerik Akselinpoika Tott kutsuivat Kristianin Ruotsin kuninkaaksi, ja hänet kruunattiin 23. kesäkuuta 1457. Kristian hankki itselleen myös Schleswig-Holsteinin vuonna 1460. Tämä aiheutti kuitenkin suuren velkataakan, ja Kristian joutui kiristämään veroja.lähde?
Uppsalan arkkipiispa Jöns Pentinpoika Oxenstierna lupasi 1463 Uplannin talonpojille omin päin verohelpotuksia, mikä johti hänen vangitsemiseensa. Tämä synnytti arkkipiispan tukijoiden kapinan, jonka päätteeksi Kristian joutui pakenemaan Ruotsista Tanskaan 1464. Ruotsin kuninkaaksi nousi jälleen Kaarle Knuutinpoika.lähde?
Kristian kuoli 1481 ja hänet on haudattu Roskilden tuomiokirkkoon.[2] Hän on Englannin ja Skotlannin Jaakko I:n kaukainen esi-isä, ja sitä kautta sukua nykypäivän brittimonarkeille.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Christian I Scandinavian king Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ a b Kai Hørby & Povl Eller: Christian 1. Danmarks nationalleksikon. 2+23. Viitattu 29.7.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristian I Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde |
Norjan kuningas 1450–1481 |
Seuraaja: Hannu (Tanska) |
| Edeltäjä: Kristoffer Baijerilainen |
Tanskan kuningas 1448–1481 |
Seuraaja: Hannu (Tanska) |
| Edeltäjä: Eerik Akselinpoika Tott ja Jöns Pentinpoika Oxenstierna valtionhoitajat |
Ruotsin kuningas 1457–1464 |
Seuraaja: Kaarle Knuutinpoika Bonde |