Kotisynnytys

Kotisynnytys on synnytys joka tapahtuu kotona. Kotisynnytys voi olla joko avustettu tai avustamaton. Avustetussa kotisynnytyksessä paikalla on terveydenhuollon ammattilainen, yleensä kätilö. Joissain tilanteissa perhe saattaa valita synnyttää ilman terveydenhuollon ammattilaista.

Ennen vanhaan synnytettiin saunassa. Kuvassa savusauna, jollaisia saunat olivat.

Tällöin puhutaan avustamattomasta kotisynnytyksestä tai vapaasynnytyksestä. Avustamattomassa synnytyksessä voi olla läsnä synnyttäjän lisäksi muita tukihenkilöitä, kuten mahdollinen puoliso, muita perheenjäseniä, ystäviä tai esimerkiksi doula.

Kotisynnytys on ollut Suomessa perinteinen tapa synnyttää kuten muuallakin maailmassa. 1800-luvun lopulla synnytyksistä yli 90% oli yhä kotisynnytyksiä kun taas 1940-luvun puolivälissä puolet synnytyksistä oli jo siirtynyt sairaalaan. Vielä 1950-luvulla kätilöt avustivat kotisynnytyksissä, mutta keskussairaalaverkoston kehittyessä 1960-luvulla kotisynnytysten määrä alkoi selvästi laskea. Synnytysvalmennus ja entistä paremmat liikenneyhteydet siirsivät synnyttäjät laitoksiin.

2000-luvun jälkeen kotisynnytysten määrä on jälleen kääntynyt jatkuvaan kasvuun. Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli syntyneiden lasten rekisteriin tulleiden ilmoitusten mukaan 119 vuonna 2021 (75 vuonna 2020). Vuonna 2021 kaikista synnytyksistä matkalla sairaalaan tapahtui 103, mikä on 20 synnytystä enemmän kuin vuonna 2020. Muista syistä suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 105 kun vuonna 2020 vastaavia synnytyksiä oli 115.

Suunniteltujen kotisynnytysten määrä on luultavasti kuitenkin isompi mitä toteutuneet kotisynnytysmäärät antavat ymmärtää, sillä sairaalaan siirtyneet kotisynnytykset tilastoidaan sairaalasynnytyksiksi ja osa avustamattomista kotisynnytyksistä ei päädy tilastoihin.

Suomessa suunniteltuja kotisynnytyksiä on n. 0,02 % kaikista synnytyksistä vastaavan osuuden ollessa Ruotsissa 0,1%, Tanskassa 0,9% ja Islannissa 1,8%. Alankomaissa kotona syntyy noin kolmasosa vauvoista.

Aktiivinen synnytys ry, joka on aktiivisen synnyttämisen ja perhelähtöisen synnytyskulttuurin puolestapuhuja, arvioi kotisynnytysten määrän kasvun johtuvan siitä, että kotisynnytyskätilöitä on enemmän saatavilla.Tällä hetkellä Suomessa on parisenkymmentä kotikätilöä.

Aktiivinen synnytys ry:n ylläpitämässä kotilolistassa on lueteltuna kaikki Suomessa toimivat kotikätilöt alueittain.

Kotisynnytysten turvallisuus tutkimusten näkökulmasta

Kotisynnytyksen turvallisuudesta on tehty maailmalla useita tutkimuksia, jotka osoittavat matalan riskin synnyttäjillä kätilöavusteisen kotisynnytyksen olevan yhtä turvallinen vaihtoehto kuin sairaalasynnytys. Maissa, joissa kotisynnytykset ovat osa julkista terveydenhuoltoa, on kotisynnyttäjän täytettävä tietyt kriteerit synnytyksen turvallisuuden varmistamiseksi. Puhutaan matalan riskin synnyttäjistä, joihin lukeutuu perusterveet synnyttäjät, joilla on normaali yksisikiöinen raskaus ja tarjoutuvana osana on sikiön pää.

THL:n äitiysneuvolaoppaassa matalan riskin kotisynnyttäjän yhteydessä puhutaan uudelleensynnyttäjistä, mutta ensisynnyttäjyys ei tee synnytyksestä korkean riskin synnytystä. Monet kotikätilöt ottavat myös ensisynnyttäjiä asiakkaikseen.

Vuonna 2020 tehdyn meta-analyysin mukaan pelkästään se, että suunnittelee synnyttävänsä kotona, vaikka lopulta siirtyisikin sairaalaan, tekee epätodennäköisemmäksi sektion yli 40%:lla, toimenpidesynnytyksen yli 50%:lla, epiduraalipuudutuksen käytön yli 70%:lla, episiotomian 55%:lla, 3.-4. asteen repeämän yli 40%:lla, synnytyksen käynnistyksen oksitosiini-infuusiolla yli 60%:lla sekä synnytyksen jälkeisen runsaamman verenvuodon yli 30%:lla.

Hollantilaisen tutkimuksen mukaan (n= 743 000) matalan riskin kotisynnyttäjillä ja sairaalasynnyttäjillä ei ole eroa vastasyntyneiden kuolleisuudessa. Uudelleensynnyttäjien kohdalla kotisynnytyksen ollessa kyseessä vastasyntyneillä oli vähemmän matalia Apgar-pisteitä ja vähemmän tehohoidon tarvetta kuin sairaalassa syntyneillä. Ensisynnyttäjienkään kohdalla ei ollut merkittävää eroa vastasyntyneiden matalien Apgar-pisteiden ja tehohoidon osalta kodin ja sairaalan välillä. Eräs vuoden 2018 meta-analyysi osoitti, että kotisynnyttäjillä alatiesynnytys oli todennäköisempi verrattuna sairaalasynnyttäjiin. Kotisynnyttäjillä oli myös vähemmän välilihan vaurioita ja synnytyksen jälkeistä verenvuotoa. Vastasyntyneiden kuolleisuudella ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa eri synnytyspaikkojen välillä. Voidaan siis sanoa että kätilöavusteinen kotisynnytys on yhtä turvallinen kuin sairaalasynnytys.

Kätilön rooli kotisynnytyksessä

Normaalissa fysiologisessa synnytyksessä kätilö seuraa synnyttäjän ja vauvan hyvinvointia. Kätilö hankkii tietoa vauvan voinnista kuuntelemalla vauvan sydänääniä synnytyksen aikana sekä synnytyksen kulusta havainnoimalla äitiä tarvittaessa ulko- ja sisätutkimuksin.

Mikäli kätilö havaitsee synnytyksen kulussa jotain poikkeavaa kätilö voi suositella sairaalaan siirtymisestä. Mikäli perhe kieltäytyy sairaalaan siirtymisestä, kätilön vastuu synnytyksen hoidosta päättyy.

Kotisynnytysten turvallisuuteen vaikuttaa myös nopea ja sujuva siirtyminen sairaalaan mahdollisissa ongelmatilanteissa. On huomioitava, että vaikka suunnitelma olisi synnyttää kotona, voi olla että synnytyksessä ilmenee jotakin poikkeavaa. Tällöin kotikätilö suosittelee siirtymistä sairaalaan tilanteen näyttäessä siltä, että synnytystä ei ole turvallista jatkaa enää kotona. Eräässä kirjallisuuskatsauksessa, joka käsitti yli 215 000 synnytystä sairaalaansiirtoprosentti kotoa vaihteli 9,9-31,9% välillä. Kiireellisiä siirtymiä oli 0-5,4%.

Syitä siirtyä kotoa sairaalaan ovat muun muassa: äidin infektio-oireet, poikkeavat sydänäänet, vihreä lapsivesi, äidin väsymys tai tarve puudutteelle, perheen toive siirtyä sairaalaan, vauvan poikkeava asento tai virhetarjonta, pysähtynyt synnytys.

Harvinaisia akuutteja syitä ovat istukan ennenaikainen irtoaminen,napanuoran esiinluiskahdus, kohdun repeämä tai prolapsi sekä lapsivesiembolia. Synnytyksen jälkeen syitä siirtyä ovat runsas synnytyksen jälkeinen verenvuoto, istukkaretentio, 3.-4. asteen repeämä tai vastasyntyneen huonovointisuus.

Kotikätilöllä on mukanaan välineitä, joilla voidaan antaa kotona ensihoitoa ennen sairaalaan siirtymistä. Kätilö voi esimerkiksi verenvuototilanteessa aloittaa suonensisäisen nesteytyksen ja antaa kohtua supistavaa lääkettä. Kätilöllä on mukana myös muun muassa vauvan hengityspalje ja saturaatiomittari.

Perheiden tulee pyytää reseptit synnytyksessä mahdollisesti tarvittaviin lääkkeisiin neuvolalääkäriltä. Näihin lääkkeisiin lukeutuu Syntocinon (verenvuodon yhteydessä kohdun supistumiseen), Lidocain (tarvittaessa repeämän ompeluun), Ringer Asetat (nesteytykseen verenvuodon yhteydessä) sekä Konakion Novum (k-vitamiini vastasyntyneelle).

Kotisynnytykset Suomessa

Kotisynnytystä suunniteltaessa yleinen suositus on, että välimatka kotoa sairaalaan on n. 30 min. Kotikätilöt voivat avustaa kotisynnytyksiä kauempanakin, aina perheen kanssa yhdessä tilannetta punniten.

Kotisynnytyslääkäri Aila Miettinen puhuu artikkelissaan “Lapsenoikeuksista syntyä kotonaan” kotisynnytysten puolesta.

Nykyaikaisen tehokkaan neuvolajärjestelemän tai yksityisen kätilön tekemän raskaudenseurannan ansiosta matalan riskin synnyttäjät voidaan tunnistaa hyvin etukäteen. Kotisynnytyksissä synnytykseen ei lähtökohtaisesti millään tavalla puututa

Kotona synnytetään niin kauan kuin se on riittävän turvallista ja kotikätilöillä on mukanaan tarvittavat välineet ja ammattitaito tunnistaa ja toimia, jos synnytyksessä tulee jotain poikkeamia jonka vuoksi olisi hyvä siirtyä sairaalaan. Kätilön jatkuva läsnäolo lisää synnytyksen turvallisuutta.

Kotisynnytys lain näkökulmasta

Suomessa synnyttäjällä on lain mukaan oikeus valita synnytyspaikkansa itse. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että ihmisellä on oikeus valita synnytyspaikkansa. Suomessa ei vielä ole kansallista ohjeistusta kotisynnytysten osalta.

Julkisen terveydenhuollon kuitenkin kuuluu tarjota terveydelle välttämättömät palvelut, kuten esimerkiksi kotisynnytyksessä tarvittavien lääkkeiden reseptit ja lähetteen lastenlääkärin tarkastukseen.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista vahvistaa potilaan aseman tehdä itseään koskevia päätöksiä. Terveydenhuollon henkilökunnan tulee tarjota perheelle tietoa heidän päätöksiensä tueksi. Myös avustamattomasti synnyttäminen on täysin laillista.

On huomioitava myös, että synnytyspaikan valinta yksinään ei ole millään tavalla peruste lastensuojeluilmoitukselle.

Suomessa kotisynnytysten tasavertaista asemaa sairaalasynnytyksen rinnalla ajavat Aktiivinen synnytys ry sekä Suomen Kotisynnytysyhdistys ry. Vuonna 2022 perustetun Suomen Kotisynnytysyhdistys ry:n tavoitteena on saada kotisynnytys ja sairaalasynnytys tasavertaisiksi vaihtoehdoiksi.

Yhdistys antaa tietoa ja tukea kotona synnyttämiseen. Katja Ovaskainen on tehnyt tutkimusta kotisynnytyksistä Suomessa. Tutkimuksessa ei ole kuitenkaan eroteltu kätilöavusteisia kotisynnytyksiä avustamattomista kotisynnytyksistä. Vuonna 2007 eräät kaksoset kuolivat suunnitellussa avustamattomassa kotisynnytyksessä Helsingissä.

Paikalla ei ollut terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Kaksossynnytys on korkean riskin synnytys eikä kaksosia suositella synnytettävän kotona.