Korvayökkö
Korvayökkö (Plecotus auritus) on isokorvainen lepakkolaji.
| Korvayökkö | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Lepakot Chiroptera |
| Heimo: | Siipat Vespertilionidae |
| Suku: | Plecotus |
| Laji: | auritus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Plecotus auritus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Korvayökkö on 4,1–5,4 cm pitkä, painaa 5–12 grammaa ja sen siipien kärkiväli on 22–28 cm. Se on väritykseltään harmaa. Korvayökön tunnistaa helpoimmin suurista, tyvestä yhtyneistä korvistaan, joiden pituus on noin 2/3 ruumiin pituudesta. Ne erottuvat lentävän lepakon siluetistakin.[3] Korvayökön korvat ovat sopeutuma, jonka avulla se pystyy saalistamaan yökkösiä ja kehrääjiä.
Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa
Korvayökön levinneisyysalue ulottuu lähes koko Eurooppaan Pohjoismaiden pohjoisosia ja Välimerenmaiden eteläosia lukuun ottamatta. Aasiassa elävät lepakot, jotka aiemmin luettiin samaan lajiin, on nyt erotettu omiksi lajeikseen P. ognevi ja P. sacrimontis.[1] Korvayökköä tavataan uhanalaisena Suomessa Etelä-Suomesta Vaasan korkeudelle saakka.
Korvayökkö viihtyy hyvin kaupunkien ja kartanoiden puistoissa, joista se löytää päiväpiilonsa vanhoista kivirakennuksista ja puunkoloista. Korvayököt piilottelevat myös linnunpöntöissä.
Elintavat muokkaa
Korvayökölle on ominaista sen kolibrimainen lentotapa, paikoillaan tapahtuva lento. Muutenkin korvayökkö on erittäin taitava lentäjä. Korvayökkö saalistaa usein – muista lepakoista poiketen – lentäen ylöspäin tutkien näin puunrungon tarkasti.
Korvayökkö horrostaa syyskuulta toukokuulle. Horrostaessaan se kääntää korvansa usein siipien suojaan.[4]
Korvayökkö on kausilisääntyjä, joka parittelee loppukesällä tai alkusyksyllä. Tiineysajan on arvioitu kestävän 45–90 vuorokautta. Lepakot lisääntyvät hitaasti, sillä ne saavat yhden, harvoin kaksi poikasta kesäkuussa. Lepakonpoikaset syntyvät useiden naaraiden perustamiin yhdyskuntiin.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Hutson, A.M., Spitzenberger, F., Aulagnier, S., Coroiu, I., Karataş, A., Juste, J., Paunovic, M., Palmeirim, J. & Benda, P.: Plecotus auritus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Thomas Lilley: Korvayökkö – Plecotus auritus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Korvayökkö (Arkistoitu – Internet Archive) Keskisuomalainen
- ↑ Korvayökkö Suomen lepakkotieteellinen yhdistys